Avainsana-arkisto: Team Orvokki

Mapei Day 6/7 – Highway to the hell!

Passo dello Stelvio (saksaksi Stilfser Joch) on Pohjois-Italian korkein tienkohta (passo), 2757 m merenpinnan yläpuolella. Se on Itä-Alppien korkein päällystetty huippu, samalla toiseksi korkein koko Alpeilla. Ranskassa sijaitseva Col de l´Iseran (2770 M) tienousee vielä 13 m korkeammalle.

Mapei Day 2015, puolimaraton Passo dello Stelvion huipulle sunnuntaina 12.7.2015. Kilpailukeskuksena toimii Banca Popolare di Sondrio, Via oma 135, sieltä saa mm. kilpailunumerot. Paikalla on myös MAPEI-bussi, jossa Peter Fekete  (Marketing Manager Nordic and Baltic Countrie) ja Andrea Aramini ovat auttamassa ja neuvomassa vieraita. Appari haki Team Orvokki-Laattapisteen numerot edellisenä iltana, sillä aikaa kun Sten etsi rullasuksi teenissä kadonutta puhelintaan, keitti risottoa ja pilkkoi melonia. Torppis ja Kuopus vain olivat ja nauttivat olemisestaan. 

 

Mapei Day kilpailusta voi lukea sarjan ensimmäisestä jutusta. Tässä keskitymme juuri tähän sunnuntaihin, jolloin kilpasajassa on mukana nelihenkinen suomalais-italialainen Team Orvokki-Laattapiste. Ajajaesittely oli juttusarjan toisessa osassa

Tänään sunnuntaina 8:50 starttasi Bormion keskustassa matkaan joukko juoksijoita, tavoitteena puolimaraton Stelvion lakipisteelle. Heidän jälkeensä lähtivät pyöräilijät. Ensin Italian kilpailulisenssin alla ajavat naiset, siten miehet ja lopuksi muut kilpailijat sekä VIP-vieraat, kuten Team Orvokki-Laattapiste.

   
   
Mapei-päivänä tieosuus Bormiosta Stelviolle on muulta liikenteeltä suljettu, sitä etenee vain häikäisevän kaunis juoksijoiden ja pyöräilijöiden helminauha. 

 

On the highway to hell, 21 km ylämäkeen! Kukaan Team Orvokki-Lattaapisteen polkijoisa ei saavuttanut pyöräilijän laattapistettä vaan teki suorituksensa kunnialla. Odotetusti Sten oli joukkueen nopein, aikaa kului 1:20 ja sijoitus oli 59/572. , Apukuskikin pääsi lähelle tavoitettaan, 1:31 ja sijalle 172/572. Nopein suomalainen 😀 Ennätys pysyy siis edelleen Pantanilla, joka aikoinaan kiskoi 56 kiloaan ylös Stelviolle tunnissa. Apparilla oli kiskottavana 83 kiloa, mutta ei siitä saa hyvitystä, ei edes oman tiimin sisällä.

Torppis ja Kuopus tulivat Apparin mukaan ”jalat tyhjinä heittämällä mäelle”, mitä tuo sitten tarkoittaakin. Tulkintoja? Kuopus jäi sedälle 11 minuuttia.

Kisassa polki 572 miestä ja 45 naista. Stelvion kuningas oli Niki Giussani ajalla 1:03, nopein juoksija pinkoi ylämäen aikaan 1:35. Tuloksia voi tutkia halitessaan TÄÄLLÄ. Kilpailijoiden jälkeen starttasi mäkeen vielä 913 polkijaa Aldo Sassi muistoajoon. Vuonna 2010 kuollut Sassi oli valmentaja, joka tunnettiin Mestareiden valmentajana, hän mm. auttoi Caled Evansin maailmanmestaruuteen 2009. Sassi oli pyöräilyvalmennuksen filosofi, jota kuunneltiin tarkkaan. 

If you are strong enough you can reach the results you want on your own using only your commitment and your muscles.”

Apparin keskisyke oli 148, mikä on tuon papparaisen anakynnys, ja 11 minuuttia syke on ollut yli 155. Kyllä tuo siis laittoi kaikkensa peliin. Yksi unelma, josta tuli totta, ehkäpä sarjassa Once in Life.

   
     

Fiilikset olivat mahtavat, tuon hyvänolon tunteen, joka kuvistakin huokuu, voi ymmärtää vain toinen pyöräilijä. Kisan jälkeen FIN kolmikko palasi majapaikalle lepäämään ja nautiskelemaan olostaan, Sten lähti vielä fillaoimaan päiväksi. Oma hajoitusohjelma on armoton 😉

Päivitän blogia, jos saan lisää tietoja kilpailusta, siihen asti voimme ihastella Torppiksen uutta Stelvio permanentttia. Ihanat MAPEI-laineet. 

  

Mainokset

Team Orvokki 2015 – I´m on road again!

Mikä, miksi ja ketkä? 

Team Orvokki on vapaiden polkupyöräilijöiden löyhä yhteenliittymä. Yksinkertainen ja vaatimaton tavoitteemme on pyöräillä, jakaa pyöräilyn ilosanomaa ja siinä ohessa nauttia ystävyydestä ja sen monista ilmenemismuodoista. Joista vähäisin suinkaan ei ole hyvä ruoka.

Orvokkilaiset ajelevat monenlaisilla fillareilla, kalustoon kuuluu 25 vuotiaan kantaäiti Orvokin lisäksi Jopoja, aika-ajopyöriä, maantiekiitureita, maastomörköjä ym. Skinsuit, kukkamekko ja vanhat verkkarit, kaikki mahtuu pyöräilyperheen suureen ja avaraan syliin. 

Pohjolan kesäkaudella 2015 Team Orvokiin ovat virallisesti sitoutuneet Kukkahattutäti alias mip63 sekä viime talvena tiimissä debytoinut Harri T. Kutsu tiimiin oli avec, Elinaa ja Apukuskia vielä odottelemme. Tuo virallisuus tarkoittaa lähinnä kuulumista Kilometrikisa 2015 joukkueeseen, sillä kaikkia Orvokkilaisia yhdistää luja tahto mennä pyörällä töihin. Ja muuallekin. 

Tiimissä jatkanee jo pari talvea sitten löydetty kurainen mies, sittemmin tekniikan tohtoriksi väitellyt cava-asiantuntijamme Juha Tee. Hän on luvannut tuoda joukkueeseen mukanaan armoitetun kalasoppakokkinsa Marjan.

Miksulla, Latella ja HeliVeikillä on aina avoin avec kutsu mukaan, odotamme yhteydenottoa. Avec koskee tarvittaessa koko perhettä.

Kaipaamme naisia, Sadunhohtoisia Mestareita ja niiden Oppityttöjä. Ihania ihan tavallisia naisia, jotka jopoillaan pitävät arjen raiteillaan.

Ulkomaalaisvahvistuksenamme polkee edelliskesän tapaan Sten, nuori hiihtäjä Alppien eteläpuolelta. Sten on muuten tulossa toukokuun alussa Suomeen, pyöräilemään, kokkaamaan, hoitamaan ryytimaata ja tapaamaan ystäviään. 

Otamme ilolla joukkoomme myös uusia polkijoita, jos tunnet olevasi Orvokkihenkinen ja kaipaat löyhää hauskaa seuraa ota yhteyttä. 

Mitä ja missä?

Apukuski ja -poika aloittavat vauhtikilvoittelun tänään sunnuntaina Ulvilan Lattomeriajossa, koleassa suomalaisessa kevätsäässä. Virallinen Orvokkien kevätkauden käyntiin polkaisu lienee Zeus ry:n järjestämä KevätPolkaisu 2015 17. toukokuuta. 

Toukokuu tuo tullessaan paljon muutakin kuin kilvanpoljentaa, Orvokit luonnollisesti myös vetävät HePon kaikille avoimia pyöräretkiä, järjestävät Aamupalaa työmatkapyöräilijöille, osallistuvat Fillarikansan juhlaan Stadin Kelat jne.

Kesäsuunnitelmista ja -unelmista lisää myöhemmin, luvassa taitaa olla tarinoita Loiren laaksosta, Vettärnin ympäriajosta, Bergamosta Passo Stelviolle ym. Ja jos kaikki tiet vievät Roomaan, niin kai se myös toimii toisin päin?

Woittajien talwipäivät!

Tänään sunnuntaina 22.3.15 ajatetaan kevään suuri pyöräilyklassikko Milan – San Remo. Tänään toista voittoaan tavoittelee Mark Cavendish, joka 23-vuotiaana romutti hetkeksi kliseisen sanonnan ”San Remoa ei voi voittaa Cipressalla, mutta sen voi hävitä siellä.” 

Cipressa, 5,65 km pitkä nousu San Lorenzo al Maresta SP 47 pitkin Cipressan kylään, pikemmin kukkula, poggio, kuin vuori. Korkeusero 234 m, keskikaltevuus 4,1 %, enimmäiskaltevuus 9 %. Takana 270 km, ei ratkaisun paikka mutta erottelee jyvät akanoista.

  

Eilen lauantaina oli siis viimeinen hetki päättää talvikausi.

Team Orvokki kokoontuin Ruoholahteen viettämään Woittajien talwipäiviä. Tosin Juha oli kutsunut talwipäivät koolle jo ennen kuin joku huomasi, että olimme Woittaneet Talvikilometrikisan tehosarjan reilulla 8000 kilometrillä. Joukkueessa polkivat Apparin ja Bloggarin (mip63) kanssa Harri, Juha ja Heliveikki, kutsu laittaa T Orvokki taas mukaan tuli Juhalta.

Tämä talvi oli pyöräilijälle lempeä, Kamelin takarenraan hajottua saattoi laiska ihminen vaihtaa Jopoon ja jatkaa matkaa. Edes kuittailua ”etelän kilometreista” ei kannata heitellä, sillä kilometrimääräisesti treenit eivät ero kotimaasta – itse asiassa vuorilla matkaa kertyy vähemmän kuin täällä kumpareiden ja tasankojen keskellä. Jos joku ei tätä allekirjoita, hän ei tiedä mistä puhuu. Onhan niitäkin.

Mitä mielenkiintoista Juhan ja Marjan Zuppa di Maren ja täydellisen Cavan äärellä puhuttiin? Paljon, mm. sen että maantiepyöräilyn aikuisten poikien sarjoihin on tulevalla kaudella tulossa komeita ja hyviä uusia setiä. Team Orvokki, rooleja vielä tunnustellaan. Viime kesänä Schiossa eräällä illallisella Appari totesi ystävällemme Robertolle, että ”tämä on viimeinen kausi kun kilpailen”, siis 2014. Jotenkin minusta tuntuu että mikään ei silti muuttunut, vaikka kilpailun sijasta meillä puhutaan kisailusta. No, kevät ja kesä näyttää, onko kyseessä sanojen kosmetiikkaa vai todellinen asennemuutos. Kun kysyin lähtisikö Appari heinäkuussa minun ja Kamelin kanssa Roomaan, alkoi vastaus ”En voi kun silloin on…” sanoilla.

  

Mutta ehkä me edelleen mahdumme samaan Kilometrikisaan. Rakkaudella.

Team Orvokin voitokkaassa talvijoukkueessa 2014 polki kaksi naista, tänä vuonna vain yksi. Tässä on siis todellinen haaste kesäjoukkuetta kootessa.

Team Orvokki on the road – Talvikilometrikisa 2015

Kilometrikisa on leikkimielinen kuntoilukisa, jossa nimen mukaisesti kisataan kilometreistä.
Kuka tahansa voi ilmoittaa kisaan millaisen tahansa joukkueen, sarjoja on kolme: piensarja (alle 25 polkijaa), suursarja (yli 25) ja tehosarja. Mukana on työyheisöjä, kaveri- ja harrastusporukoita, yrityksiä, perheitä ja urheiluseuroja kaikkialta Suomesta, jokin vuosi sitten myös ulkosuomalainen äiti & poika -joukkue, joka yritti piristää Luxemburgin talvipyöräilykulttuuria.
Team Orvokki on polkenut jo useamman kerran niin kesä- kuin talvikisassa, se edustaa lähinnä liikunnallista kaveriporukkaa. Viime talvena joukkueessa ajoi kaksi naista ja kolme miestä, pärjäsimme tehosarjassa ihan kunniakkaasti. Saatoimme jopa voittaa sen, en muista varmasti, sen verran leikkimielistä tämä on. Jotakin me ainakin keväällä juhlimme. Pyöräily on osa elämää, ja elämässä parasta ovat toiset ihmiset.

Olin ajatellut jättää tämän talven väliin, mutta viime viikolla sain postiluukkuun kauniin kysymyksen. Tottakai, mennään mukaan, siitä saa taas hyvän syyn kokoontua syömään yhdessä!

Kesäkisa kaatui osaltamme kapteenin mip63 kömmähdykseen. Kilometrit kannattaisi kirjata ajoissa, ja tarkistaa milloin on viimeinen päivä. Se ei ollut syyskuun viimeinen vaan jo aiemmin, taisi olla Euroopan autoton päivä. No, pahoitelen tapahtunutta ja pyydän joukkueeltani anteeksi, en ole sitä vielä tehnyt. Fair Play hengessä annoimme melkoisesti tasoitusta muille, sehän sopii niin Team Orvokin kuin Kilometrikisan henkeen.

Ilman tällaista kisailua en tulisi kirjanneeksi ja laskeneeksi pyöräilemiäni matkoja, ja kuten olen aiemmissa jutuissa kirjoittanut, yllättäen arjen liikkumisesta fillarilla voi kertyä huimia matkoja. Olen aina onnistunut yllättämään itseni, ja se kai on koko kisan perimmäinen tarkoitus.

Team Ovokki on mukana Talvikilometrikisassa 2015. Kisa alkaa 15.1. ja päättyy 15.3. Jos olet joukkuetta vailla ja tunnet olevasi orvokkihenkinen ota yhteyttä team.orvokki@gmail.com. Kerro kuka olet ja miksi haluat polkea Team Orvokissa, lähetämme sinulle osallistumiskoodin jolla voit kirjautua mukaan.

Ja sitten lumitöihin!

2015/01/img_3976-1.jpg

Team Orvokki, osa 2

Tässä vielä koosteena Team Orvokki/Kilometrikisa 2014 polkijat.

Sedät, täti ja nuorukaiset on esitelty neljässä edellisessä torstaibloggauksessa. Tänään sulosunnuntaina täti rantautuu Kamelinsa alias Ridley kanssa Rostockiin, missähän muut polkee?

HeliVeikin fillarointia voi seurata blogissa HIILARIKUURI, mip63:n matkaa  sivulla Helsinki – Italia All Day Long. Apupojan taustoihin voi tutustua sivuilla Team Cycle Center ja tuoreita päivityksiä etsiä tiimin FB sivulta.

Keep on cycling in the free world!

IMG_0069

Team Orvokki 2014 – Apukuski ja minä

Viimeisenä esittelyvuorossa on kuusihenkisen Team Orvokin/Kilometrikisa 2014 polkijat Apukuski ja minä, bloggari täti mip63.

APUKUSKI

Minä? Nykyään alan olla ikipyöräilijä, kaikkien apuajaja.

Pyörällä olen ajellut aina. Mutta vuonna 2009 sain ystäviltäni 50-vuotislahjaksi fillarin. Samana vuonna vetäydyin työelämästä vuoden tauolle, jätin auton ja autoilun, vaihdoin monivuotiset pohjoiset ladut eteläisiin maanteihin. Leirejä ja retkiä.

IMG_5899Jossain kohtaa hankin kisalisenssin ja aloin polkea kilvan. Vuonna 2011 Suomen mestari M50 sarjassa ja 2012 kilpasarjan kautta omilla ansioilla eliittisarjaan. Papparainen, il nonno. Viime kesänä 2013 valitsin kesäpuhteeksi vaimon seurassa himmailun Saksassa, Hollannissa ja Belgiassa, tänä kesänä 2014 hän saa polkea Eurooppaansa yksin ja minä vierailen kotimaan kisoissa.

Kesän tavoitteena on menestyminen maanteillä *) M55 pappasarjassa, niin kotomaassa kuin PM-kisoissa, sekä kehittyä edelleen aika-ajossa. Olen siis ihan koukussa, pyöräilyyn.

Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa!

mip63

Olen keski-ikäinen nainen, jolle polkupyörä on kulkuneuvo aina ja kaikkialle. Ehkä pyöräily on myös elämäntapani. Olen tämän blogin kirjoittaja, joten lisää tietoa löytyy klikkailemalla blogia sieltä sun täältä.

Miksi pyöräilen? Siksi, että se yksinkertaisesti on mukavaa. Ystäväni Ilsen sanoin, ”it´s my IMG_0017 blgmind, body and social life.”

MOTTO. Mikä niistä? Ehkä nyt vain tämä yksi.

Parasta pyöräilyssä on ihmiset. The best thing in cycling is the people.

Pyörä kokoaa perheen, vaikka koko perhe ei edes pyöräilisi, ja se tuo uusia perheenjäseniä, koska perhe on pyöreä kuin pyörä. Ympyrä, jonka kehälle mahtuu paljon ihmisiä ja asioita.

Tänä kesänä 2014 lähden polkemaan Helsingistä Italiaan, en ihan suorinta reittiä. Haluan kohdata Alpit. Toivon tapaavani ystäviä, joita en vielä koskaan ole tavannut ja löytäväni paikkoja, joihin olen aina kaivannut, vaikka en ole tiennyt niiden olevan olemassakaan. Perjantaina 6.6. (huomenna) alkavaa matkaani voi seurata sivulla Helsinki – Italia All Day Long.

IMG_0474

 

Maantiet ei polkemalla lopu.

`) Vaim. huom. Menestymisen synonyymi tässä yhteydessä on osallistuminen.

 

Team Orvokki 2014 Juniors – Apupoika FIN ja Sten IT

Tänään on esittelyvuorossa Team Orvokin 2014 nuoret ajajat, Apukuskin tiimikaveri Apupoika ja viime talven Suomessa opiskellut ja talvipyöräillyt italialaisvahvistuksemme Sten.

Aiemmin olemme esitelleet Heliveikin ja JiiTeen, ensi torstaina Apukuski ja mip63.

First Apupoika (in Finnish?) and then Sten in Italy.

IMG_1107APUPOIKA

Well… tulossa on, coming soon. Muutama sana Apupojasta on matkalla tänne, aikanaan. Näitä kahta nuorta miestä, jotka eivät vielä tunne toisiaan,  yhdistää muukin kuin pyöräily. Much more than timing and gardening 😉

STEN

I am an Italian student of Agricultural Science and l love nature and outdoor.  And l love food and products of land !!

Those are the motivations why l started to do sport. l want to stay outside as much as possible, so cycling, gardening and hiking in the summer and skiing in the winter are my passions. I love MOUNTAINS .

Tapsa37-8 years ago sport was a sort of obliging thing imposed by my parents. l really loved food but not sport so much.
Then l started to watch giro d’ Italia in TV, and after every stage l took my bicycle in the evening and did some little trips of few  km (8..10..12 ) in the beginning. Then passion grew very fast. l got a new bike (my father was so happy ) and decided that the best way to enjoy food is to start from it’ s production…that’s why of gardening and Agricultural Science.

In the past four years sport has been one of the first goals in my life. l have been competing in cross country ski with increasing results, but cycling is still my great passion for the good season. Now it is a way to train for the next ski season, but also a way to relax and enjoy outdoor.
Then it is also a way to travel. l have done many tours with bike, bags and tent… but this is another story!

Regarding motivation for cycling, they are training, beauty of mountains and landscape and maybe one tour with my friend Carlo, somewhere.

During the summer 2014 l will focus on studying, l would like to graduate in September and especially on exercise. Next season l want to race very hard with skis and…let’s see 😉
Other dreams for summer are to meet friends l met in Finland during my exchange and hopefully visit my Finnish family in Helsinki!!!

My motto, it’ s from my grandmother, so it’ s a dialect expression ”al de la del potere no xe mai nda nessun, xe nda solo na cavra e no xe pi tornà indrio…”
That means,  no one was never able to go further than  what is possible,  only a sheep tried and it never came back ..
It may be stupid, but it’ s what my parents say me when I´m doing too many things same time and too hard 🙂
We have to do things if we really enjoy, but not force ourselves!!!