Avainsana-arkisto: Kriittinen pyöräretki

Autoton päivä – iloista irrottelua Itäväylällä :)

Miltähän pääkaupunkiin syöksyvä Itäväylä näyttäisi, jos sitä reunustaisivat asuintalot, joiden kivijaloissa olisi pizzerioita, valokuvaamoja, kukkakauppoja, kahviloita, mekkopuoteja,  ja tietysti yksi alepa? Kaupunkikatu.

Tule miettimään ja unelmoimaan kauniimmasta ja asukkaan kokoisesta kaupungista, jos olet reitillä! Tai vaikka sillalle vilkuttamaan meille.

IMG_1896

* * * * *

Yli 200 pyöräilijää liittyi Itäväylällä rullaavaan letkaan nauttimaan pyöräilijälle harvinaisesta herkusta. Leveästä tiestä, jossa on hyvä päällyste, eikä tarvitse varoa ketään! Iloisia ja onnellisia ihmisiä.

IMG_1954

Olin erityisen vaikuttunut katsellessani ja kuunnellessani ensimmäistä kertaa Kriittisellä pyöräretkellä polkevaa Oskaria. Vasta kolmas pyöräretki uudella sinisellä fillarilla, mutta tällä tiellä ja tässä seurassa oli turvallista ajaa. Ja paljon kiinnostavaa katseltavaa 🙂

IMG_1956

– Hei, onhan täällä muitakin lapsia!

Totta, mutta silti liian vähän. Miksipä emme saisi järjestettyä näille tulevaisuuden päättäjille  aina silloin tällöin tasaista, kuopatonta ja kynnyksetöntä kaupunkitietä pyöräilyn harjoittelua varten? Haaste meille kriittisille aikuisille.

IMG_1937

Sillä aivan kuten autobaanat luovat uutta autoliikennettä, loisivat hyvät fillaribaanat uutta pyöräliikennettä. Voisivatko ihmisille suunnitellut kadut olla myös kaupungin sisäisen sosiaalisen tasaamisen väline?

Napolissa pormestari Luigi de Magistris uskalsi sulkea rantatien autoilta ja lahjoittaa sen ihmisille. Napolista vuosi sitten voit lukea täällä. Ja pari hassua kuvaa Autottoman päivän Kriittisestä pyöräretkestä on täällä.

Via Partenope, Napoli, IT

IMG_1945

Mainokset

Rankaisemmeko lapsia aikuisten liikennerikkomuksista?

Elokuun Kriittinen pyöräretki osui sopivasti päivään, jolloin suurin osa peruskoululaisista aloitti lukuvuoden 2013-2014.

IMG_0654

Team Orvokki oli mukana Koulukriittisellä pyöräretkellä. Epävakaasta säästä huolimatta noin 130 pyöräilijää oli tullut puolustamaan pienten lasten oikeutta pyöräillä turvallisesti, myös kouluun. Ja Smurffi pääsi kokeilemaan Annin peräkärryä! 

IMG_0660

Seuraavassa ajatuksia, jotka lausuttiin Narinkkatorilla ääneen. Kriittinen pyöräretki feat. Team Orvokki ja Takinkääntäjän tunnustuksia 😉

” Minun pyörässäni tuolla pyörien joukossa liehuu tänään Suomen lippu, sillä minulle tämä päivä on juhlapäivä.

Tänä syksynä, juuri näinä päivinä, aloittaa Suomessa noin 60 000 lasta perusopetuksen. Suurin osa heistä aloittaa oppivelvollisuutensa suorittamisen lähikoulussa, siinä koulussa, joka on nimensä mukaisesti lähinnä kotia.

Yksistään Helsingissä aloittaa koulun 5 500 ekaluokkalaista. Se on iso joukko lapsia, siitä tulisi aika monta tällaista kriittistä pyöräletkaa.

Viime toukokuussa olin rehtorin kanssa toivottamassa tulevien ekaluokkalaisten vanhempia tervetulleiksi kouluumme. Sinä aamuna minä olin se, joka esitti huoltajille nöyrän pyynnön, joka esitetään todella monissa kouluissa: Älkää antako ekaluokkalaisenne tulla polkupyörällä kouluun.

Minulla oli siihen hyvät perustelut, jotka kuulette myöhemmin, ja ilmeisesti osasin esittää asiani vakuuttavasti, sillä yksikään kuulijoista, ekaluokkalaisten vanhemmista, ei esittänyt edes kysymystä, saati mutta sanaa. Vanhemmat ovat fiksua väkeä, he rakastavat lapsiaan, ja haluavat toimia hyvässä vuorovaikutuksessa koulun kanssa.

Miksi ihmeessä sitten olen tänään täällä kyseenalaistamassa kanssanne tuota usean alakoulun perinteistä suositusta, etteivät 1-2 luokkalaiset tulisi pyörällä kouluun. Jokin on saanut minut tutkimaan asiaa ja muuttamaan ajatuksiani.

Suomessa koulutie aloitetaan 7-vuotiaana, mikä on juuri erinomainen ikä tehdä joitakin asioita ihan itse. Lapsen on hyvä saada tulla kouluun itse, ottaa haltuun pieni osa omaa itsenäistä elämää. Kävely, potkulautailu ja pyöräily ovat kaikki hyviä tapoja liikkua, ja lapsella tulee olla oikeus käyttää kaikkia noita tapoja.

Pyöräily on kuitenkin erityisasemassa, sillä se on kiistämättä edullisin, terveellisin, ympäristöystävällisin ja usein jopa nopein kulkuvälinen lyhyehköillä matkoilla. On tärkeää, että lapset saavat olla myös pyöräilevä osa liikennekulttuuria ilman muutaman vuoden arkipäivien muutamien tuntien rajoitusta.

Kielto saa pyöräilyn kuulostamaan vaaralliselta, mutta sitähän se ei ole. Ei sen vaarallisempaa kuin moni muukaan asia. Ei kai kukaan rohkene tosissaan ajatella esim. makeisten syönnin tai tupakoinnin täyskieltoa, vaikka niiden aiheuttamat vaarat ovat yleisessä tiedossa. Tai autoilun kieltämistä iltapäivisin, jolloin suurin osa lasten liikenneonnettomuuksista tapahtuu.

Tänä kesänä erityisesti kaksi asiaa pakottivat minut miettimään kantaani pyöräilykieltoon: ensinnäkin näillä kotiteillä merkittävästi lisääntynyt perhepyöräily, toisaalta Hollannissa ja Belgiassa pyöräilemäni viikot.  Miksi jo pienestä pitäen vanhempiensa kanssa pyörällä liikkuneet lapset eivät saisi tulla 7-vuotiaina pyörällä kouluun? Miksi tämä onnistuu Hollannissa, mutta ei Suomessa? Eivät lapset ja tiet Belgiassakaan ole niin kovin erilaisia kuin Suomessa.

Lapset ovat pieniä, he katsovat liikennettä aivan eri näkökulmasta kuin aikuiset ja näkyvätkin huonommin.

Lapsen havaintokyky on rajoittunut, hänen on vaikea keskittyä useaan asiaan samanaikaisesti.

Kaikkialla maailmassa lapset ovat liikunnallisia, impulsiivisia ja aikuisten mielestä arvaamattomia.

Lapset lähtevät koulusta samaan aikaan, se on ihan eri asia kuin pyöräillä yksin tai vanhempien kanssa. Isän tai äidin antamat ohjeet unohtuvat, kun vierellä on kaveri ja mielessä leikkipuiston keinut.

Nuo kaikki edellä kuvaamani seikat, joilla perustelin pyöräilykieltoa, ovat ihan luonnollisia asioita. Näin kuuluukin olla, näin on aina ollut. Lapset ovat lapsia ja käyttäytyvät ikäkautensa mukaisesti.

Lapset ovat lapsia, ja siksi meidän aikuisten erityistehtävä on rohkaista, kannustaa ja suojella heitä. Hiljentää vauhtia lapsen kohdalla, liikumme sitten polkupyörällä tai autolla. Hiljentää ja pysähtyä hyvissä ajoin ennen suojatietä. Antaa tilaa, odottaa, ihan rauhassa. Olla varuillaan, jos lapsi tekee pienen äkkinäisen liikkeen.

On erittäin huolestuttavaa, että viime keväänä rehtoreille tehdyn kyselyn mukaan suurin kouluympäristön liikenteellinen vaaratekijä ovat lapsia autolla kouluun kuljettavat vanhemmat. Valitettavasti saan itsekin todistaa tätä ajattelemattomuutta harva se aamu, vaikka jatkuvasti tiedotamme asiasta ja kehotamme autoilevia huoltajia jättämään lapset hieman varsinaista koulualuetta kauemmas.

Onko oikein kieltää lasta pyöräilemästä kouluun sen vuoksi, että autoilijoiden joukossa on muutamia välinpitämättömiä kuljettajia, jotka eivät kunnioita yhteisiä liikennesääntöjä eivätkä aikuisen velvollisuutta suojella lasta? Nuo autoilijat ovat yhtä vaarallisia niin kävelijöille kuin pyöräilijöille, mutta onneksi he ovat ymmärtääkseni vain pieni vähemmistö.

Emme me opettajat halua kiusata lapsia ja perheitä kieltämällä pienten polkupyöräilyn. Me haluamme vain turvata lapsen koulutien, mutta monet meistä eivät vain ole huomanneet, miten kadut ympärillämme ovat muuttuneet. Liikenneolosuhteet ovat viime vuosien aikana kohentuneet merkittävästi, koulujen kulkualueille on rakennettu hidasteita, teiden kavennuksia, alikulkuja ja liikennevaloja. Monesta kodista löytyy hyvä pyöräreitti kouluun.

Siltä, mikä liikenteessä on vaarallista, emme voi suojella viemällä lapselta oikeuden pyöräillä samoilla teillä, joilla hän ajelee heti koulupäivän jälkeen.

Jos me koulun väki emme tätä huomaa, toivon että vanhemmat ottavat asian rohkeasti esille. Jokaisessa helsinkiläisessä koulussa on edelleen johtokunta sen jäsenet on valittu huoltajista, teistä ja teidän tuttavistanne, hyvä väki. Useissa kouluissa toimii myös vanhempainyhdistys. Ottakaa koppi ja soittakaa kelloja erityisesti ekaluokkalaisille!”

IMG_0665

IMG_0663

IMG_0664

Hyviä uutisia Opetushallituksen liikennetyöryhmältä 🙂

Näittekö muuten kesäkuussa hollantilaisen Dierenin kaupungin kukkivaa koulupihaa?

– Miten me saatais tällainen meille? huokaisi rakas kollegani Teija.

Niinpä. Kyse on paljon muustakin kuin värikkäistä tekokukista.

Kriittinen pyöräretki 9.4.2013

Kevään ensimmäinen Kriittinen pyöräretki poljettiin häikäisevässä huhtikuun illan valossa, ei siis satanut lunta! Kuvien valotus on surkea, mutta kohteet ihania, ja varmasti niistä välittyy hyvä tunnelma ja iloinen meno Helsingin ytimessä.

Tämän kertainen Kriittinen nosti esille kaupunkipyörät, joita Helsinki kipeästi kaipaa ja odottaa. Pyöräkeskuksessa saattoi ennen starttia koeajaa kierroksen Pariisin kaupunkipyörillä. Oletan arvioita niistä tulevan piakkoin.

Seuraava Kriittine poljetaan tiistaina 14. toukokuuta 2013. Kunpa silloin tarkenisi pakata eväät takakoriin.

IMG_8703

IMG_8709

IMG_8698

IMG_8707

IMG_8716

IMG_8722

IMG_8739

IMG_8753

IMG_8773

Esteetön ja sujuva ajelu kaupungilla kerran kuukaudessa on ihanaa, mutta kyllä tämän tapahtuman suola ja pippuri ovat ihmiset. Se, että saa tavata vanhoja ja uusia tuttuja, haastella hetkisiä, täysin tuntemattomienkin kanssa.

Muutama kuva lisää löytyy tämän linkin takaa.

Kriittinen pyöräretkeily jatkuu – lumessa ja sohjossa

Tulevana tiistaina 12.2. poljetaan Helsingissä Talvikunnossapitokriittinen pyöräretki. Startti on entiseen tapaan Kampin pyöräkeskuksesta, reitti kulkee Sörnäisten rantatien kautta Kulosaaren sillalle ja päättyy Kallioon.

Tapahtuman facebook-sivustoon pääset tästä.

Sosiaalisessa mediassa on saanut lukea hauskoja tunnepurkauksia niin sohjosta, lumikasoista kuin polkupyöräilyn merkityksettömyydestä. Ja taas päästään lähelle vastakkainasettelua. – Eikö teille pyöräilijöille mikään riitä…

Pyöräilyn pääväylien riittävän hyvä talvikunnossapito parantaa kaikkien kaupunkilaisten  arkea.

Jokainen fillari pyörätiellä on yksi auto vähemmän aamujonossa liikennevaloissa. Ajamme siis autoilijoiden etua.

Koska meillä pyörätiet ovat pääsääntöisesti jalkakäytävän osia, ajamme myös jalankulkijoiden etua. Aivan erityisesti rollaattoreilla ja muuten heikosti liikkuvien vanhusten sekä lastenvaunuja sohjossa vetävien vanhempien.

Nähdäkseni pyörätie on osa ajorataa, se on vain turvallisuussyistä erotettu omaksi osakseen. Kysehän on kai siitä, että kun ajorata aurataan, niin aurataan se kokonaan ja kunnolla 😉

Ei tässä kukaan kesäkelejä talven keskelle kaipaa. Talvi on ihanaa aikaa ja lumi on parasta talvessa!

IMG_8111

 

Viikon fillari 46/2012 – Kylmyyttä vastaan, villaa ylle

Polkiessani työmatkatempoa Paloheinästä Ogeliin katselin Orvokin ohjaustangon kylmää terästä. Kaipasin jotakin, edes lämpimiä värejä kylmyyttä vastaan.

Virkkuukoukku ja villalankaa, 13 ketjusilmukka, siihen kiinteitä silmukoita. Ompelin valmiin villatakin polkupyöräni päälle, jokaisen raidan luonnollisesti omalla värillään. Koska minulla ei ollut kaavaa eikä sen tarkempaa suunnitelmaa, poimin ompelun puolivälissä keskikohdasta toiset 13 silmukkaa ja virkkasin alas ohjauskannattimeen tulevan osan.

Tässä vielä kuvasarja, jos joku innostuu pimeinä iltoina virkkaamaan.

Tiistaina 13.11. poljetaan Helsingissä taas Kriittinen pyöräretki. Lähtö on tuttuun tapaan Kampin pyöräkeskuksesta kello 18:00. Talvikaudella ajellaan ilman poliisisaattuetta ja varmaankin hieman lyhyempiä lenkkejä, liikennesääntöjen, sään ja tunteen mukaan. Villaa ylle ja pyörä alle!

Kuntavaalikriittinen pyöräretki 9.10.2012

Lokakuu. Vesisadetta ja lähestyvät kuntavaalit. Kuntavaalikriittinen pyöräretki.

Helsingissä pyöräily on nostettu yhdeksi kuntavaaliteemaksi. Kaupungin tavoitteena on nostaa pyöräilyn osuus liikenteestä 15 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää tietoista pyöräilyn edistämistä.

Tiistai iltana Helsingin ytimessä Nariinkkatorilla ennen illan pyöräretkeä kertoivat eri puolueiden edustajat, miten he aikovat edistää pyöräilyä valtuustossa. Tilaisuus alkoi kello 17:30 ja pyöräretkelle startattiin 18:00. Puolueiden puheenvuorot pitivät ehdokkaat Toni Ahva (PS), Heikki Kaislainen (KD), Otso Kivekäs (VIHR), Vesa Korkkula (VAS) ja Laura Rissanen (KOK). Itse en valitettavasti ennättänyt kuulemaan kuin kolmea viimeistä. Ihana arki!

Helsingin Polkupyöräijöiden PYÖRÄILYMANIFESTI 2012 on luettavissa täällä. Sen näyttää jo allekirjoittaneen moni ehdokas…

Pyöräilyn edistäminen ja lisääntyminenhän ei ole keneltäkään pois – päin vastoin. Jokainen autojonon ohittava fillari on yksi auto jonossa vähemmän, eli jokaisen autoilijankin unelma 🙂 Vastakkainasettelun aika on varmasti jo ohi.

Kuvia illan tapahtumasta on aika niukasti, sateessa on parempi nauttia vain pyöräilystä ja hyvästä seurasta. Sateesta huolimatta letkassa polki järjestäjien arvion mukaan 79 pyöräilijää!

Ei maailma ole pyöreä siksi…

EI MAAILMA OLE PYÖREÄ SIKSI

ETTÄ SITÄ VOISI POTKIA KUIN PALLOA.

www.loesje.org

Tervetuloa Kuntavaalikriittiselle Pyöräretkelle tiistaina 9. 10. Helsingin ytimeen, Kampista Kallioon ja Töölöön.

Ennen kello 18:00 starttia Narinkkatorin Pyöräkeskuksessa on mahdollisuus kuulla  eri puolueiden kuntavaaliehdokkaiden ajatiuksia pyöräilyn edistämisestä.

Tilaisuudessa julkaistaan myös Helsingin Polkupyoräilijöiden Pyöräilymanifesti. HePo haluaa nostaa pyöräilyn näkyväksi osaksi syksyn kunnallisvaaleja. Pyöräilymanifestin taakse tullaan keräämään allekirjoituksia kunnallisvaaliehdokkailta kaikista puolueista.

Mielenkiintoisena sivujuonteena Ilta Sanomien artikkeli 5.10. Sen mukaan Italiassa on viime vuonna myyty ensimmäisen kerran sitten toisen maailman sodan enemmän polkupyöriä kuin autoja 😉