Pieni lusikallinen kultaa: arancini

Il piccolo cucchiaio d´oro, Pieni lusikallinen kultaa, keittokirja joka lupaa opettaa minulle 800 parasta italialaisen keittiön ruokalajia. Selaillessani joulun hitaina päivinä Ritalta ja Robeltolta saamaani joululahjakirjaa päätin aloittaa treenit ensimmäisestä luvusta, antipasto, alkupalat.

This a story how I started training with my new Italian cooking book… well, it wasn´t so easy, but the result was TASTY! I created my own technique to make arancini, Sisilian rice balls, thanks god I have done lot of snow balls in my life!
Maybe I should have choosen something easier? I sent some photos to my friend Rita, who gave me this book. I don´t know if she was honest or just so polite, hah hah, but she wrote me some very kindly words. Those words keep me going on with my practice, I wish my friends are ready 🙂

IMG_3800

Arancini, sisilialaiset riisipallerot, joista alkupalan sijaan tuli minulle ja Apparille kaksi päivällistä, lisäksi Appari vei kaksi palleroa sunnuntailenkille lähtiessä Kuopukselle ja kolme säästimme Esikoiselle. Että ihan riittoisa ja ruokaisa alkupala, todettakoon heti aluksi.

IMG_7488

 

Tavoilleni uskollisena, uuden asian äärellä, pidättäydyin katsomasta netistä yhtään mahdollista video-ohjetta, jotka olisivat varmasti olleet avuksi. Halusin aidon tutkivan kirjallisen kokemuksen 😉

Riisipalleroihin tarvitaan 500 g riisiä, 5 rkl pecorino-juustoa, 2 kananmunaa, korppujauhoja, suolaa ja öljyä paistamiseen.

Ohjeessa neuvottiin käyttämään carnaroli riisiä, joka on kaikkein hienointa risottoriisiä. Koska tuota riisien kuningasta ei ollut saatavilla kaapistani eikä lähikaupasta, kaadoin suolalla maustettuun veteen puoli kiloa abrorio riisiä.

Riisi valutetaan, jäähdytetään ja siihen lisätään raastettu juusto. Pecorinon sijaan raastoin sekaan Castelgrotta-juustoa, jota olin saanut samassa paketissa keittokirjani kanssa. Ja hieman reilummin kuin 5 rkl.

Täytteeseen tulee 500 g tomaatteja (San Marzano, minulla rainbow luomu), 400 g jauhettua lihaa (käytin karitsaa), 400 g herneitä, ½-1 sipulia (koosta riippuen), yksi sellerin varsi, 2 rkl öljyä paistamiseen, suolaa ja pippuria.

Hienoksi pilkottu sipuli ja selleri kuullotetaan öljyssä. Pannulle lisätään ensin liha, kypsennetään, sitten tomaatit ja herneet. Kastikkeen annetaan porista hiljalleen niin että neste haihtuu ja siitä tulee sakeaa, maustetaan suolalla ja mustapippurilla.

Ja sitten se hauskin ja hermoja vaativin osa. Ohjeessa todettiin kepeästi ”modellate delle palline, formate in uncavo e riempitelo con il ragu”. No, minä yritin. Tein pallon, yritin tehdä siihen kolon, yritin vielä työntää sinne koloon täytettä, mutta siihen se jäi. Tässä vaiheessa mietin, että ihan tavallinen puuroutuva risella-riisi, josta saa hyviä susheja, olisi voinut toimia paremmin.

No, olen minä elämäni aikana lumipalloja tehnyt, joten kehittelin tähän oman tekniikan, joka selviää seuraavasta kuvasarjasta.

Itkeköön mammat Sisiliassa minun kömpelyyttäni, mutta lopputulos oli hyvä, söimme herkullisia palleroita karpalo- ja chilihillojen kanssa. Jälkimmäisestä kiitos taas kerran kollegalleni Markolle, chilimiehelle.

Hauska aloitus, nyt selailen kirjaa etsien seuraavaa treeniä. Olen jo iskenyt silmäni kukkakaalileipään, vaikkei nyt olekaan kukkakaaliaika, mutta saas nähdä.

IMG_7510

 

Kai minun on vielä jonakin päivänä poljettava Etnan rinteellä ja etsittävä illalliseksi arancineja. Kirjassa ne näyttivät niin pieniltä ja sieviltä, minun luomukseni hipoivat tennispallon kokoa. Vai tiivistyykö riisipalloon tahattomasti pohjoisen ja etelän ero?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s