Val di Fiemme ja italiaa Italiassa

Saavuin fillarilla Italiaan viime torstaina, Inssbruckin kautta ylös Brenneroon ja sieltä alas Vipitenoon/Sterzingiin. Seuraavana päivänä kävimme Apukuskin kanssa pientä kielipoliittista kisailua, hän luki kylteistä aina paikkakunnann ensimmäisen nimen ja minä käytin sitä jälkimmäistä, italiankielistä.

Etelä-Tirolissa suurin osa asukkaista on saksankielisiä, koko alue liitettiin Italiaan melko myöhään, ensimmäisen maailmansodan jälkeen 1919. Sitä ennen se oli osa Itävalta-Unkaria. Ja kyllähän Vipitenon pikkukaupunki olikin kuin itävaltalainen kylä, joka tosin tarjoili italialaista ruokaa – onneksi. Totta puhuakseni, aloin jo väsyä nahkahousuihin ja halusin kiihkeästi päästä eteenpäin.

image

Valitsimme Vipitenosta (948 m) Bolzanoon tien SS 508 joka nousee aluksi passo Pennesiin ja laskee sieltä Pennesin solaa pitkin Bolzanoon. Nousu passo di Pennesiin tarkoitti noin 16 km yhtämittaista ylämäkeä, mikä oli täyteen lastatulla Kamelillani melkoinen urakka. Ensimmäiset 7 km olivat haastavimpia, vauhtini oli  5-6 km/h mikä tarkoittaa, että tuulettomalla tiellä ystävälliset kärpäset pörräsivät parvena perässäni. Ylevää. En pystynyt edes juomaan ajaessa, joten pidin aina 2 km välein juomatauon. Ensimmäinen kahvitauko oli jo 7 km jälkeen, heh heh.

Pyöräilin ylös hihattomassa paidassa ja lyhyissä ajohousuissa, huipulla (2211 m) puin irtolahkeet, pitkähihaisen aluspaidan, ajopaidan, sadetakin, huivin ja hanskat, jotta tarkenin syödä pinaattignocchini ulkona. Huipulta alkoikin sitten elämäni pisin lasku, noin 50 km alamäki Bolzanoon (262 m), joka sijaitsee siis lähtöpaikkaamme alempana.

Vaikka Bolzano on Etelä-Tirolin pääkaupunki tuntui minusta että olin saapunut oikeastaan italiaan. Italiainen ystäväni kommetoi tuntemustani huvittuneena, hän sanoi tuntevansa päinvastoin Bolzanossa tuulahduksen Itävaltaa, ”koska kaikki puhuvat saksaa”. Ehkä tuntemukseni tulivat rakennuksista, jotka alkoivat näyttää italialaisilta, alppimajat eivät siellä kukkineet. Ja majapaikkamme Arts hotel huokui selvästi Italiaa ja italiaa.

Bolzanosta etelään lähtee mainio pyöräreitti, joka on ilmeisesti rakennettu osittain vanhan tien päälle. Laskettelin Appianon ja Caldaron viinialueiden kautta Oraan, josta aloitin nousun ylös kohti Val di Fiemmen laaksoa (SS 48). Alkumatkan tienvarrella vuorottelivat omena- ja viinitarhat, omenasatoa oli myös myynnissä tien varren suoramyyntipisteissä. Pyöräretkellä minulla on tapana syödä vähintään omena päivässä, siitä saa kuituja, vettä ja suun makeaksi. Halusin ostaa itselleni yhdeltä kojulta omenan, mutta myymässä ollut tyttö ei missään nimessä halunnut maksua, vaan antaa sen minulle lahjaksi.

Varsinainen pysähdyspaikka oli Fontanefreddessä, Monte Cornon kansallispuistoon vievän tien risteyksessä. Edelläni polkenut Apukuski oli löytänyt hienon macellerian, lihakaupan, jota minä vertaisin lähinnä Stockan herkkuun – en koon vaan valikoiman suhteen. Tai ehkä se Stocka kalpenee tämän rinnalla? Appari oli teettänyt valmiiksi juusto-speck leivät, ne syötyämme pääsimme tutustumaan kellariin, jossa lihat ja makkarat kypsyivät. Harmi, että kuvauskalusto jäi yläkertaan.

image

Val di Fiemmen laakso on tullut tunetuksi pohjoismaisten hiihtolajien keskuksena, siellä on mm. järjestetty MM-kisat kolmesti (1991, 2003, 2013). Predazzossa, jossa vietän parhaillaan poikkeuksellisti kaksi yötä samassa paikassa, on mäkihyppystadion, jonka ohi vie hieno pyörätie Predazzosta Moenaan. Ja ainakin heinäkuisena sunnuntaina pyöräilijöitä oli liikkeellä paljon, niin pershikeä polkevia lycra-Lasseja kuin ruutupaidoissaan fiilisteleviä pariskuntia ja ryhmiä. Kaikki mahtuu 🙂

 

Sain vinkin, että alueelle tyypillistä PUZZONE juustoa saisi osuuskunnan myymälästä Predazzosta, ja googlen avulla löysinkin osoiteen. Kotisivuilla kerrottiin, että sunnuntaisin liike on auki vain iltapäivällä, no mikäs siinä. Pyöräiltyäni paikalle löysin ovesta lapun, jossa myymälän kerrottiin sunnuntaisin olevan auki vain aamupäivällä. Ah, tämä on todella Italiaa! Predazzossa todellakin soljuu italian kieli, olen saanut käyttää vähäistä sanavarastoani selviytyäkseni arjen olennaisuuksista, ruoasta ja majoituksesta. Che bello!

image

Mainokset

4 responses to “Val di Fiemme ja italiaa Italiassa

  1. Ihana Italia ;).
    Varsin vakuuttava hunajavalikoima.

    • Ja sitten se suoramyyntikauppa josta sain muutaman yrityksen jälkeen puzzonen…. olin menettää järkeni ja itsehillintänsä hunajahyllyn edessä, varsinkin kun pieni osa minua ymmärsi, etten voi lastata kovin paljoa sivulaukkuihin.
      Kirsikankukkahunajaa, jota en ole koskaan aiemmin maistanut, lähti kuitenkin mukaan. Kokoan taas pakettia Suomeen 😉

      • Mekin maistoimme kirsikankukkahunajaa ensimmäisen kerran äskeisellä Ranskanreissulla. Nam.

      • Kiva kuulla, en ole vielä maistanut. Mutta jo ajatus siitä lämmittää. Juustot unohdin aamulla viimeisen albergomme jääkaappiin, muistin kavuttuani noin 10 km ylös Monte Grappan pohjoista rinnettä. Enpä kääntynyt takaisin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s