Tonavalta Passaun kautta Inn Radwegille

Perjantai aamuna 27.6. siirtyessäni Tsekistä Itävaltaan oli sekä valtiollinen raja että elintasoraja selvästi nähtävissä. Lauantaina Tonavan rantareitillä saattoi Itävallan ja Saksan rajan vain päätellä kartan ja autojen rekisterikilpien avulla.

Ennen lähtöä Vyssi Brodista (CZ) käytin viimeiset korunat hotellini vieressä olevassa kaupassa manteleihin, pähkinöihin ja tic tac pastilleihin. Sitten aloitin 9 km kapuamisen kohti Itävallan rajaa. Alkumatkan tienvierusta täytti aasialaisten torikoju tyyppiset kauppapaikat, niiden jälkeen lähempänä rajaa oli vuorossa erilaiset marketit, jopa uutuuttaan loistava hotelli-kauneushoitola-casino. Siellä täällä tien varrella oli myös marjamyyjiä, kauden tuote oli kirsikat ja kanttarellit. Ja kyllähän niitä A tunnuksilla varustettuja autoja näytti ostoksilla käyvän.

Linziin saapuessani istahdin Hauptplazille jäätelön ääreen nauttimaan kuumasta päivästä. Tein vielä kierroksen kaupingilla, ennen kuin polkaisin 2 km keskustasta pohjoiseen, Tonavan rannalla olevaan majapaikkaani. Tarkoitukseni oli suihkun ja päivänokosten jälkeen lähteä kaupunkiin illalliselle, mutta nokoset venähtivät useamman tunnin mittaisiksi. Herätessäni olin niin väsynyt, etten jaksanut lähteä edes alakerran Gaststubeen syömään, etsin takalaukusta aamulla ostamani pähkinät ja mantelit, mutustelin niitä vuoteessa iPad seurana, ja jatkoin siitä yöunille. Ainoa kuva, joka minulla on Linzistä, on siis ihana After Eight jäätelöannokseni.

image

Aamulla sykkeeni nousi jo ennen matkaa, kun en löytänyt rakasta Kameliani talon takaa, jonne olin sen iltapäivällä lukinnut Linzin iltakäyntiä odottamaan. Joku ystävällinen puutarhatonttu oli nostanut sen ulkovarastoon todetessaan, että suomalainen rouva ei tänään poistu huoneestaan. Kiitos siitä, en enää koskaan naura ja ilku puutarhatontuille.

image

Donau Radweg, Tonavan pyöräreitti, jota poljin lauantaina Linzistä (A) Passauhin (D) oli hyvä niin pinnaltaan kuin merkinnöiltään. Olen aiemmin polkenut samaa reittiä Bratislavasta Budapestiin, siellä ei juuri muita pyöräilijöitä näkynyt, täällä sen sijaan oli lauantaina fillareita paikoin ruuhkaksi asti. Hyvä niin.

 

Matkalla tapasin unkarista Tonavan reittiä seuranneen isän ja 11-vuotiaan pojan, joiden oli tarkoitus polkea seuraamaan yksi päivä Ranskan ympäriajoa. Kolme päivää ajoa + yksi lepoa oli heidän rytminsä, tänään reitti sama kuin minulla.

Passaun kaupunki avautuu upeana kolmen joen yhtymäkohdassa. Vasemmalta laske Inn, oikealla Tonava, kuvan ulkopuolelle oikealle jää Ilz joen suu.

image

Myös Inn jokea seuraa hyvin merkitty pyöräilyreitti, toisin kuin Tonavalla se on ainakin ensimmäisenä päivänä ollut pääosin päälystämätöntä. Suunnitelmani ovat vielä hieman auki, mieli kaipaa jo Italiaan, saatan lasketella vielä pari päivää Inn joen vartta eteenpäin.

Ja laitetanpa loppuun vielä Passaussa tulokahvin kanssa nauttimani jäätelön. Mottohan on ”Mitä enemmän poljet, sitä enemmän täytyy syödä” 😉

image

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s