Prahaan haavoja nuolemaan

Myönnän heti alkuun, että otsikointi on melko dramaattinen siihen vammaan nähden, jota yritän parhaillaan Prahassa parannella. Kyseessä ei ole valtava asfaltti-ihottuma, RMattimaiset säärihaavat, saati sitten murtuma, ei edes ripuli, vaan kummallinen ja säälittävä mutta kivulias vasemman nilkan kipuilu.

Team MITOn valmentajan, fysioterapeutti Lady Annen vahvistamana uskon, että kyseessä voisi olla lähinnä kantapään limapussien tulehdus. Toki myös akillesjänne voi olla ärtynyt, siihenhän kiinnittyvät pohkeen suuret lihakset. Hassua vain, sillä kantapää ei pyöräillessä kuormitu, tosin pyöräilykenkä on kannasta kova ja taustalla on huhti-toukokuun työpainotteinen jakso, eli pyöräilytuntien = ajokenkien käytön määrä lisääntyi aika nopeasti.

image

Jossakin Elben (tsekiksi Labe) varrella polkiessani tunsin kantapäässä pistoa, kuin hyönteisen pureman. Siitä se sitten laajeni pistäväksi kivuksi, minulle aivan uusi ja ennen kokematon vaiva. Kunto ja fillari kestää, mutta nivelet ja jänteet pettää, Lady Annea mukaellen.

Aloitin tulehduskipulääkekuurin, mukanani on onneksi 100 kpl purkki 600 mg Buranaa, niitä kolme vuorokaudessa ja kylmää suihkua. Ja kaksi yötä Prahassa. Pidempikin tauko voisi tehdä hyvää, mutta ajattelin edetä vaikka pienen pienin päiväetapein Vltavaa etelään. Mieleni ei jaksa pysähtyä nyt.

Viikko sitten sunnuntaina saavuin Lutherstadt Wittenbergiin, siitä lähtien olen seurannut Elbe-joen pyöräreittiä aina Tsekin Melnikiin asti. Tsekissä tuo pyöräreitti on numero 2. Melnikissä Vltava-joki laskee Elbeen/Labeen ja Laben itsensä alkulatvat kurkottavat itään. Olisi ollut mielenkiintoista polkea aina Elben alkulähteille asti, mutta se menisi hieman liian sivuun kolmannesta kohteestani, joka on Schio Pohjois-Italiassa. Siistä vaihdoin Elben Vltavaan ja polkaisin Prahaan.

image

Melnikissä sattui matkan ensimmäinen rengasrikko, ja rohkenen sanoa, että ajoitus oli täydellinen. Hotelliin, jonka olin etsinyt edellisenä iltana valmiiksi, oli matkaa noin kilometri. Taluttelin Kamelin mukulakivikatua ylös vanhaan kaupunkiin, oli aika ylellistä tehdä renkaan vaihto kaikessa rauhassa kylpyhuoneessa.

Melnikistä Prahaan kulkee pyöräreitti 7, lopussa se muuttuu reitiksi A2 (city). Varsin mielenkiintoinen reitti, jonkan varrella sain katsella missä olut kasvaa. Minulla ei ole Tsekkiin tarkkoja pyöräilykarttoja, niiden mittakaavoilla karttoja varten pitäisi olla oma laukku. Niinpä seurasin maisemareitin opasteita kirjaimellisen tarkasti, kiertäen jokaisen niemen, kyläpahasen, heinäpellon, pusikon ja lauttarannan. Näin 30 km matka Melnikistä Prahaan kasvoi lähes 70 kilometriksi. Samaa siksakkia olen ajellut reissuni alusta asti, siinä yksi syy, miksi etenen kartalla aika verkkaisasti.

Prahan pohjoispuolella pääsin yllättäen koskimelonnan World Cupin VIP-alueelle seuraamaan naisten palkinnonjakoa. VIP-alue oli rakennettu katkaisemalla Prahaan vievä pyöräreitti, mutta portinvartija oli inhimillinen ja päästi minut jatkamaan matkaa, vaikkei minulla sitä hänen toivomaansa VIP-passia ollutkaan. Minun ei edes tarvinnut ottaa Kultainen Noutaja -ilmettä ja kertoa, että olen polkenut Suomesta asti ja seurannut tätä jokea monta päivää. Suomen lippu fillarissani saattoi olla minun VIP-passini. Tai sitten alan jo muistuttamaan elämän nuhruunnuttamaa kultaista noutajaa.

image

A2 pyörätie tulee Vltavan rantaa pitkin suoraan Prahan vanhan kaupungin rantaan. Kokemus oli hämmentävä. Joen rannan hiljaisuuden, pienten kaupunkien ja kylien, hillityn Dresdenin ja Wittenbergin jälkeen olin hämmentynyt sen ihmismassan ja hälinän äärellä, joka valui vanhan kaupungin kaduilla ja tungeksi Kaarlen sillalla. Minulle on siis tapahtunut jotakin?

Lapseni kysyi minulta viime jouluna tekstiviestillä Tiibetistä, voiko maisema muuttaa ihmisen. Kyllä, kyllä voi, vastasin. Niin se on, ja hyvä niin.

image

Join vanhassa kaupungissa tulokahvit, minkä jälkeen vetäydyin toiselle puolelle Vltavaa ja otin vähän etäisyyttä ydinkeskustaan. Majoituin Boteliin eli laivahotelliin, nuhjuisesta tunnelmallisesta jokilaivasta sain kahden hengen huoneen yhdelle aamuaisineen samalla hinnalla kuin keskustassa olisi maksanut hostellivuoteesta 6-8 hengen makuusalissa. Meno kaupungilla oli jo lauantai iltapäivällä sen verran reipasta, että päätin oman tilavan huoneen, vaikka heikosti äänieristetyn, olevan nyt paras vaihtoehto. Saan kaikessa rauhassa levittää Tsekin kartan lattialle ja antaa sen olla siinä. Läheisessä Ristorante Corleonessa sain todella hyvän portobello-corgonzola pizzan ja ison oluen edullisemmin kuin vanhankaupungin tulokahvin + jäätelön 😉

Kaikesta huolimatta, tänään aion palata vanhaan kaupunkiin, hyvin nukutun yön jälkeen henkiset voimani ovat taas huipussaan! Ja kilometrejä niin vähän kuin on mahdollista.

Mainokset

11 responses to “Prahaan haavoja nuolemaan

  1. Jos paikat kipeytyy niin muuta ajoasentoa, ihan miten tahansa. Tankoa ylos-alas-pyörimään. Penkkiä ylös-alas-kallistusta.
    Nykyinen asento voi tuntua optimilta, mutta ei ole sitä jos tulee tuntuvia kipuja. Hienoa reissua olet tekemässä.

    • Kiitos tsemppauksesta Peter, juuri nyt sitä tarvitaan! Lepopäivä yksin Prahassa ei ole pelkästään mukava juttu.
      Tässä on pulmana se, että kipeytyminen on tapahtunut vain ja ainoastaan vasemmassa kantapäässä.
      Viime kesänä ajelin Kamelin kanssa noin 3500 km Helsingistä Belgiaan ilman mitään pulmia, huomattavasti reippaampaa tahtia kuin nyt. Saksaan asti 100-200 km joka päivä, alkumatka oli suorittamista.
      Vaiva saattaa hyvinkin olla osittain itse aiheutettu, parin viimeisen kuukauden aikana olen laiminlyänyt lihashuoltoani 😦
      Mainitsemasi asennon muuttaminen on olennaista, vaikka kyse olisi vain jalkaterästä, sen keksin eilen Prahaan himmaillessa. Kuvittelen jalkaani fyssari Lady Annen ehdottaman korkokengän, mielikuvalla varpaat alas ja kanta ylös 🙂
      Tällä mennään, mutta varovasti, Alpit ja rakas Italia ovat vasta kaukana edessä.

  2. Ynh, lepopäivä Prahassa, kauniissa kaupungissa, olisi kivempi ilman vaivaa.
    Omakohtaisten kokemusten ja sohvalta saamieni kommenttien perusteella kehoitan miettimään, jumittaako alaselkää, pakaroita, etu- tai takareisiä tai pohkeita. Ylempää tulevista lihas- tai nikamajumeista ja niiden mahdollisesti aiheuttamista liikeratamuutoksista tulee mitä kummallisempia ongelmia, oikea vaiva ei läheskään aina ole siellä, mihin sattuu.
    Toivottavasti koipi helpottaa ja matka jatkuu ongelmitta.

    • Sohvalta tärähtää totuuden torvi, olen itsekin aika vakuuttunut, että pulma on osittain (aika pitkälle) itse aiheutettua. Hieroja Rissanen voisi kertoa koko totuuden, sen kuinka jumissa olin viikko ennen reissuun lähtöä. Ja varsinkin nuo sohvan mainitsemat alaselkä ja pohkeet.
      Se vain on kurjaa, että kuluneen kahden viikon säännöllisen jumpan ja venyttelyn ansiosta kroppa on palautunut lähes omaksi itsekseen, mutta jotain ehti silti tapahtua 😦
      Hissuttelen jokusen päivän Vltavan vartta, himmailen ja venyttelen. Täytyy uskoa!

      • Nyt sieltä sohvalta sanottiin, että perinteinen terveyskylpylä hierovine suihkuineen olisi erinomainen hoitomuoto (me kävimme sellaisessa Sveitsissä joka viikko).
        Tsemppiä ja mukavaa reissun jatkoa!

      • Hah haa, täytyy katsella matkan varrella 🙂 Tai jos edes hyvän hierojan löytäisi.

  3. Mukava lueskella reissutarinaa. Ite kävin kaksi vuotta sitten Tsekissä poljeskelemassa ihan silloisen työn puolesta. Kokemuksia reissusta löytyy tuolta: http://fillarnisti.blogspot.fi/2012/07/satulan-selassa-tsekissa.html

    • Kiitos linkistä, käynpä saman tien lukemassa. Itse olen Tsekissä ensimmäistä kertaa fillarilla, aikaisemmat reissut muilla ajoneuvoilla 😉

    • Onko sinulla jossakin luettavana miten tuo mainitsemasi ”home stay” ajatus etenee? Kotimaan pyörämatkailun suurin pulma on (minusta) edullisen ja edes kohtalaisen tiiviin ja joustavan majoitustarjonnan puute. Kiinnostaa…

  4. Hankkeen tuloksena syntyi opaskirja kotimajoitustoiminnasta. Sitä voi käydä lueskelemassa esim. osoitteessa http://www.slideshare.net/Homestay-majoitus/kotimajoitusopas-25158151
    Hankkeen lähtökohtana oli se pyörämatkailunäkökulma, mutta lopputuloksena ohjeistusta laadittiin siltä kantilta, että kotimajoitus voi olla vaihtoehto kenelle tahansa matkailijalle ja iso apu esim. tapahtumien yhteydessä. Lisäksi tärkeään osaan nostettiin vieraanvaraisuus sekä isäntäväen ja vieraan välinen kanssakäyminen. Toimintaa ajateltiin siis pelkän majoituksen sijaan eräänlaisena arkipäivän matkailutuotteena.
    Tulevaisuudesta osaan sen verran sanoa, että todennäköisesti tämän kesän aikana avautuu kotimajoituksen välitykseen keskittynyt nettisivusto, jonne kuka tahansa asiasta kiinnostunut ja opaskirjan mukaiset perusedellytykset täyttävä voi laittaa oman kotinsa tarjolle.

    • Upeaa! Hollannissahan toimii tällainen kotimajoitusverkosto. Matkailijoita kehoitetaan ”ottamaan yhteyttä hyvissä ajoin”, mikä on ymmärrettävää mutta ei aina matkan luonteenomaista. Kaipasin pientä merkintää ”näistä voit tiedustella vaikka samana päivänä”, itsekin voisin aika nopein järjestelyin ottaa vieraan vastaan, jos vaan olen kotosalla. Opas latautuu sen verran hitaasti tähän miniini, että odotan pidenpää taukoa 😉

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s