Rankaisemmeko lapsia aikuisten liikennerikkomuksista?

Elokuun Kriittinen pyöräretki osui sopivasti päivään, jolloin suurin osa peruskoululaisista aloitti lukuvuoden 2013-2014.

IMG_0654

Team Orvokki oli mukana Koulukriittisellä pyöräretkellä. Epävakaasta säästä huolimatta noin 130 pyöräilijää oli tullut puolustamaan pienten lasten oikeutta pyöräillä turvallisesti, myös kouluun. Ja Smurffi pääsi kokeilemaan Annin peräkärryä! 

IMG_0660

Seuraavassa ajatuksia, jotka lausuttiin Narinkkatorilla ääneen. Kriittinen pyöräretki feat. Team Orvokki ja Takinkääntäjän tunnustuksia 😉

” Minun pyörässäni tuolla pyörien joukossa liehuu tänään Suomen lippu, sillä minulle tämä päivä on juhlapäivä.

Tänä syksynä, juuri näinä päivinä, aloittaa Suomessa noin 60 000 lasta perusopetuksen. Suurin osa heistä aloittaa oppivelvollisuutensa suorittamisen lähikoulussa, siinä koulussa, joka on nimensä mukaisesti lähinnä kotia.

Yksistään Helsingissä aloittaa koulun 5 500 ekaluokkalaista. Se on iso joukko lapsia, siitä tulisi aika monta tällaista kriittistä pyöräletkaa.

Viime toukokuussa olin rehtorin kanssa toivottamassa tulevien ekaluokkalaisten vanhempia tervetulleiksi kouluumme. Sinä aamuna minä olin se, joka esitti huoltajille nöyrän pyynnön, joka esitetään todella monissa kouluissa: Älkää antako ekaluokkalaisenne tulla polkupyörällä kouluun.

Minulla oli siihen hyvät perustelut, jotka kuulette myöhemmin, ja ilmeisesti osasin esittää asiani vakuuttavasti, sillä yksikään kuulijoista, ekaluokkalaisten vanhemmista, ei esittänyt edes kysymystä, saati mutta sanaa. Vanhemmat ovat fiksua väkeä, he rakastavat lapsiaan, ja haluavat toimia hyvässä vuorovaikutuksessa koulun kanssa.

Miksi ihmeessä sitten olen tänään täällä kyseenalaistamassa kanssanne tuota usean alakoulun perinteistä suositusta, etteivät 1-2 luokkalaiset tulisi pyörällä kouluun. Jokin on saanut minut tutkimaan asiaa ja muuttamaan ajatuksiani.

Suomessa koulutie aloitetaan 7-vuotiaana, mikä on juuri erinomainen ikä tehdä joitakin asioita ihan itse. Lapsen on hyvä saada tulla kouluun itse, ottaa haltuun pieni osa omaa itsenäistä elämää. Kävely, potkulautailu ja pyöräily ovat kaikki hyviä tapoja liikkua, ja lapsella tulee olla oikeus käyttää kaikkia noita tapoja.

Pyöräily on kuitenkin erityisasemassa, sillä se on kiistämättä edullisin, terveellisin, ympäristöystävällisin ja usein jopa nopein kulkuvälinen lyhyehköillä matkoilla. On tärkeää, että lapset saavat olla myös pyöräilevä osa liikennekulttuuria ilman muutaman vuoden arkipäivien muutamien tuntien rajoitusta.

Kielto saa pyöräilyn kuulostamaan vaaralliselta, mutta sitähän se ei ole. Ei sen vaarallisempaa kuin moni muukaan asia. Ei kai kukaan rohkene tosissaan ajatella esim. makeisten syönnin tai tupakoinnin täyskieltoa, vaikka niiden aiheuttamat vaarat ovat yleisessä tiedossa. Tai autoilun kieltämistä iltapäivisin, jolloin suurin osa lasten liikenneonnettomuuksista tapahtuu.

Tänä kesänä erityisesti kaksi asiaa pakottivat minut miettimään kantaani pyöräilykieltoon: ensinnäkin näillä kotiteillä merkittävästi lisääntynyt perhepyöräily, toisaalta Hollannissa ja Belgiassa pyöräilemäni viikot.  Miksi jo pienestä pitäen vanhempiensa kanssa pyörällä liikkuneet lapset eivät saisi tulla 7-vuotiaina pyörällä kouluun? Miksi tämä onnistuu Hollannissa, mutta ei Suomessa? Eivät lapset ja tiet Belgiassakaan ole niin kovin erilaisia kuin Suomessa.

Lapset ovat pieniä, he katsovat liikennettä aivan eri näkökulmasta kuin aikuiset ja näkyvätkin huonommin.

Lapsen havaintokyky on rajoittunut, hänen on vaikea keskittyä useaan asiaan samanaikaisesti.

Kaikkialla maailmassa lapset ovat liikunnallisia, impulsiivisia ja aikuisten mielestä arvaamattomia.

Lapset lähtevät koulusta samaan aikaan, se on ihan eri asia kuin pyöräillä yksin tai vanhempien kanssa. Isän tai äidin antamat ohjeet unohtuvat, kun vierellä on kaveri ja mielessä leikkipuiston keinut.

Nuo kaikki edellä kuvaamani seikat, joilla perustelin pyöräilykieltoa, ovat ihan luonnollisia asioita. Näin kuuluukin olla, näin on aina ollut. Lapset ovat lapsia ja käyttäytyvät ikäkautensa mukaisesti.

Lapset ovat lapsia, ja siksi meidän aikuisten erityistehtävä on rohkaista, kannustaa ja suojella heitä. Hiljentää vauhtia lapsen kohdalla, liikumme sitten polkupyörällä tai autolla. Hiljentää ja pysähtyä hyvissä ajoin ennen suojatietä. Antaa tilaa, odottaa, ihan rauhassa. Olla varuillaan, jos lapsi tekee pienen äkkinäisen liikkeen.

On erittäin huolestuttavaa, että viime keväänä rehtoreille tehdyn kyselyn mukaan suurin kouluympäristön liikenteellinen vaaratekijä ovat lapsia autolla kouluun kuljettavat vanhemmat. Valitettavasti saan itsekin todistaa tätä ajattelemattomuutta harva se aamu, vaikka jatkuvasti tiedotamme asiasta ja kehotamme autoilevia huoltajia jättämään lapset hieman varsinaista koulualuetta kauemmas.

Onko oikein kieltää lasta pyöräilemästä kouluun sen vuoksi, että autoilijoiden joukossa on muutamia välinpitämättömiä kuljettajia, jotka eivät kunnioita yhteisiä liikennesääntöjä eivätkä aikuisen velvollisuutta suojella lasta? Nuo autoilijat ovat yhtä vaarallisia niin kävelijöille kuin pyöräilijöille, mutta onneksi he ovat ymmärtääkseni vain pieni vähemmistö.

Emme me opettajat halua kiusata lapsia ja perheitä kieltämällä pienten polkupyöräilyn. Me haluamme vain turvata lapsen koulutien, mutta monet meistä eivät vain ole huomanneet, miten kadut ympärillämme ovat muuttuneet. Liikenneolosuhteet ovat viime vuosien aikana kohentuneet merkittävästi, koulujen kulkualueille on rakennettu hidasteita, teiden kavennuksia, alikulkuja ja liikennevaloja. Monesta kodista löytyy hyvä pyöräreitti kouluun.

Siltä, mikä liikenteessä on vaarallista, emme voi suojella viemällä lapselta oikeuden pyöräillä samoilla teillä, joilla hän ajelee heti koulupäivän jälkeen.

Jos me koulun väki emme tätä huomaa, toivon että vanhemmat ottavat asian rohkeasti esille. Jokaisessa helsinkiläisessä koulussa on edelleen johtokunta sen jäsenet on valittu huoltajista, teistä ja teidän tuttavistanne, hyvä väki. Useissa kouluissa toimii myös vanhempainyhdistys. Ottakaa koppi ja soittakaa kelloja erityisesti ekaluokkalaisille!”

IMG_0665

IMG_0663

IMG_0664

Hyviä uutisia Opetushallituksen liikennetyöryhmältä 🙂

Näittekö muuten kesäkuussa hollantilaisen Dierenin kaupungin kukkivaa koulupihaa?

– Miten me saatais tällainen meille? huokaisi rakas kollegani Teija.

Niinpä. Kyse on paljon muustakin kuin värikkäistä tekokukista.

Mainokset

2 responses to “Rankaisemmeko lapsia aikuisten liikennerikkomuksista?

  1. Viisaita ajatuksia, todella tärkeästä asiasta!

  2. Hyvä puhe tärkeän asian puolesta. Kiitos myös siitä, että käänsit takkisi 😉 Tällä kaikella on suuri vaikutus tulevaisuuden liikkumiseen ja hyvinvointiin. Nyt on muiden opettajien, rehtoreiden, ja lasten ja heidän äitien ja isien vuoro…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s