Paukkukoon pakkanen!

Ihana Helsinki ja ihanat helsinkiläiset! Perjantai aamuna 18. tammikuuta polkiessani Paloheinästä Kallioon oli pakkasta -20 C. Ensimmäiset myötä- ja vastapyöräilijät kohtasin jo matkan alussa, reilun kilometrin poljettuani. Lauantaina pakkanen kipusi  jo -30 asteeseen, mutta ei sekään pyöräteitä tyhjentänyt..

En väitä että perjantaisen noin 25 km varrella olisivat fillarit vilisseet, mutta se että niitä ylipäätään oli, ja useita, on melko uutta. Rohkenen sanoa tämän jokusen kymmenen vuotta pääkaupungissa pyöräilleenä. Ne ajat, jolloin olin ainoa pyöräilijä talvisella työmatkallani, ovat onnellisesti ohi.

Cycling is connecting people. Lähikaupan edessä pyörien luona kaksi toisilleen tuntematonta naista aloittivat keskustelun aiheesta miten etureidet ja takapuoli pysyisivät lämpiminä.

Olin toinen heistä ja esittelin innostuneena viime talvista täsmähankintaa, arkipyöräilytakkiani. Sitä untuvatoppatakkia, jossa ajelen töihin ja asioille, hyvin hitaasti, sillä muuten pukkaa hiki päähän vaikka pakkasta piisaisi kuinka. Siinä mustassa takissa on kaksi arkipyöräilyn kannalta verratonta ominaisuutta. Ensiksikin se ulottuu lähes polviin, joten reidet ja takamus pysyvät lämpiminä. Lisäksi siinä on ihanan iso huppu, jonka alle mahtuu pyöräilykypärä.

Hiki päässä, perse jäässä ?
Kylmä käsi, lämmin sydän.

Näin runoili ystäväni ja kollegani Matti.

IMG_8216

Oma toppatakki mielessäni kysyin Apukuskilta, mikä on hänen paras viimeaikainen talvivarustelöytö.

– No tää pyörä.

Just. Tämä kuvastaa hyvin meidän kaksihenkisen uuspienperheen henkistä tilaa. Kun toinen miettii miten voisi treenata hiki päässä, miettii toinen miten pystyy himmailemaan ilman että olisi perse jäässä.

Lumikki, sievä valkoinen tyttöpyörä, näyttää sulautuvan sorjasti valkeaan pakkasiltaan. Oheinen kuva pitäisi varmaan teipata helmikuussa mallorcalaisen huoineiston oveen, vähän respectiä kiitos näille ikämiehille. Pitkä on pohjoinen talvi.

Mutta se paras talvilöytö, jolle Cycle Center osti sivun mainoksen HePon uusimmasta lehdestä. Viluvarpaat voivat nyt hyvin.

IMG_8209

Mainokset

3 responses to “Paukkukoon pakkanen!

  1. Talvella pyöräily on parasta 🙂 Mallinsin omat talvipyöräilyhaarniskani hienoon kuvaan:

  2. Minulla on työmatkaa vain 2 km mutta kotiin tullessa järveltä puhaltavan pohjoistuulen ansiosta siinäkin ehtii joskus tulla kylmä. Jos on kylmempää kuin -20, niin yleensä kävelen. Pepun palelua vastaan pitkät ja lyhyet merinovillapöksyt ja toppikset, yläosaan lämmin untsari. Naama vain tahtoo jäätyä – jos käärii nassunsa villaan niin hengitys jäädyttää silmälasit eikä näe mitään.
    Lumikki on tosi söpö ;).

  3. Hauska tuo Jaamon havainnekuva kerrospukeutumisesta 🙂
    Minulla on niin luja luotto villaan, että yli -15 asteessa vaihdan rukkassysteemit nelinkertaisiin villalapasiin. Viides kerros on pohjalla, Haltin hiihtohanskat.
    Silmälasit ovatkin sitten oma hauska yksityiskohta, olen seurannut sivusta Kuopuksen elämää silmälaseissa. Haaste myös kesällä, kun lumi sataa vaihteeksi vetenä.
    Tälle talvelle on ainakin täällä Helsingissä ollut lumen lisäksi ominaista tuuli, ladulla sen huomaa ehkä vielä selvemmin. Lenkit suunnitellaan tuulen suunnan mukaan, mieli tekee metsän peittoon suojaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s