Oma maa mansikka, muu maa Mallorca

Pipo kypärän alle ja kolmet lapaset kouraan.  Uskon, että neljä vuodenaikaa ovat rikkaus, vaikka välillä koville ottaa. Odotan tulevaa kesää ja Tour de Finlandea.

Apukuski ottivaraslähdön ja lensi lauantaina 11.2. Mallorcalle, mutta cervélo jäi kotiin. Treenit poljetaan vuokrapyörällä, niitä kun näyttää olevan hyvin saatavilla. Ei tarvitse stressata, vaihtaako fillari samalle lennolle kuin polkija ja pyörälaukun sijasta voi mukana raahata matkalaukkua. Jonkinlainen full carbon on jo varattu, perästä sitten kuuluu.

Jo useiden vuosien ajan on Mallorcan saari ollut sekä ammattilaisten että harrastelijoiden keskuudessa suosittu paikka talvi- ja kevätharjoittelulle. Ja miksikäs ei, sillä saari tarjoaa kompaktissa muodossa hyvät puitteet pyöräilylle. Tasaista maata, mäkiä ja vuoria. Pitkiä nousuja, hyväkuntoisia teitä ja kauniit välimerelliset maisemat – ainakin muiden kuvauksista päätellen. Lisäksi lomasaarella on paljon majoitusvaihtoehtoja, hyvän polkupyöräystävällisen majoituksen puoilihoidolla löytää varmasti kohtuulliseen hintaan.

Menneet viikot ja sääkartta eivät ennakoi kovin leutoa keliä, mutta Apparin sanoin, riittää kun pysyy plussan puolella eikä tiet ole jäässä. Se tuonee tarpeellista vaihtelua talvipyöräilyyn ja yläkerran trainerilla vitkuttamiseen, sitä tässä ymmärtääkseni haetaankin. Sukset jäävät kotiin.

Helmikuisiin harjoitteluolosuhteisiin voi tutustua esim. tässä Astana-tallin videossa. Leopard Trek leireili saarella tammikuussa 2011.

Minä kuuntelen lumen ääntä Orvokin renkaiden alla.

Ennen Apukuskin Mallorcalle lähtöä kävimme kovaa suukopua siitä, lasketaanko siellä poljetut treenikilometrit mukaan Talvikilometrikisaan. Apparin mielestä se on ihan luonnollista, minusta lähes vilpillistä ja verrattavissa dopingiin. Ja minä olen sentään edelleen tämän joukkueen kapteeni, Apukuski on apukuski.

Sitten Luxemburgissa asuva tuttavamme innostui kisasta ja perusti poikansa kanssa oman perhejoukkueen. ”Luin säännöt, ei siellä ollut ulkomaalaispykälää.” Ihanat pyöräilevät ulkosuomalaiset!

Katsoin peiliin ja näin siellä keski-ikäisen naisen toppatakki päällä, pyöräilykypärän alta näkyi ryppyiseen otsaan kirjoitettu lause: Minä ja minun kummalliset periaatteeni.

Antauduin. Eihän kaikkien tarvitse kulkea nautintoon saman kärsimyksen kautta kuin minä. Mutta itselleni kyllä erottelen nuo leirikilometrit… eli se siitä leikkimielisyydestä tässä kisassa ja tässä perheessä. Tärkeintähän on edelleen joukkueen sisäinen kisa, jonka jo näytän voittaneen. Ainakin moraalisesti 😀

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s