Harjunpää ja rautahuoneen fillarit

Joulukuisen leikkauksen jäljiltä olen edelleen pyöräilykiellossa. Ainoa, mitä voin tällä hetkellä sujuvasti tehdä, on lukeminen ja tietokoneen käyttö vasemmalla kädellä – vasurista on tullut hyvä hiirikäsi!

Tällä viikolla luin mm. viime syksyn kotimaisen helmen, jonka apukuski sai isänpäivälahjaksi. Matti Yrjänä Joensuu, Rautahuone, Otava 2010. Ensimmäisellä lehdellä on kuopuksen käsialalla kirjoitettu viesti: LIVE STRONG! pyöräile, mutta muista myös lukea!

Kuvittelin aloittavani kotimaisen rikoskirjan, jonka luen nopeasti läpi, mutta toisin kävi. Jo kirjan alussa ymmärsin, että käsissäni on hieno teos, paljon enemmän kuin perinteinen hyvä rikoskertomus. Tarkka ja herkkä kuvaus ihmisestä ja ihmisyydestä, samaan aikaan kauhistuttava ja kaunis. Ensimmäiset luvut hidastivat lukemistani, pysähdyin katsomaan kirjailijan sanoilla maalaamia kuvia. Pientä ja haurasta, muutaman viikon ikäistä vauvan ruumista, jonka miehen isot kädet laittavat koriin. Kärpäsiä, jotka viettävät sukujuhlia makuuhuoneessaan mätänevän keski-ikäisen naisen ruumiin äärellä. Nuorta miestä, joka huojuu unen pohjalta aamuun äitinsä ahdistuksen vierelle.

Tähän juttuun etsin kuitenkin vain Joensuun polkupyörämerkintöjä. Teos sijoittuu Helsinkiin ja nykyaikaan, joten kyllä siellä jotakin pitäisi olla 😉

Sivulla 120 käydään läpi kuolleen Viola Helena Alangon mahdollisia poliisimerkintöjä:

– Se Välskärinkadun talo on muuten ihan kesy, Pekka hymyili. – Selasin sen Tripiltä. Pari polkupyörää ja yksi rollaattori viety pihalta. Ja neljä vuotta sitten joku ollut hirressä ullakolla.

– Entäs tää Viola itse?

– Yksi hitti vuoden takaa. Ollut todistajana kun ratikka jyräsi fillaristin Roballa.

Aika tylyä 😦 Joensuun Helsingissä kolisee ratikoita vähän päästä, joten kai on luonnollista, että fillarikuvauskin liittyy ratikkaan, joskin hieman ikävän realistisella tavalla. Polkupyörävarkaudet laskivat merkittävästi 2000-luvun alussa, mutta näyttäisivät viime vuosina kääntyneen hienoiseen nousuun (Finanssialan Keskusliitto – vahinkotilastoja). Ne taitavat olla edelleen tyypillisin vakuutusyhtöiden yksityisasiakkaille tapahtuva omaisuusvahinko. Liikenneturvan tilastokatsauksen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana sekä pyöräilijöiden liikennekuolemien että loukkaantumisien määrä on vähentynyt. Tarkemmat tiedot löydät linkistä.

Toinen fillarikohtaus on aivan kirjan lopussa, viimeisessä luvussa (s. 298), joka tuo valoa ja toivoa murheelliseen tarinaan. Rikosylikonstaapeli Timo Harjunpää palaa kesäyönä töistä kotiinsa Kirkkonummelle:

Harjunpää käveli Masalan asemalta kotiaan kohti taluttaen polkupyörävanhustaan. Molemmista kumeista oli jälleen – ja ties kuinka monetta kertaa – varastettu venttiilit, ja tyhjät renkaat nahjustivat kumisesti asvalttia vasten.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s