Jäähyväiset fillarivuodelle 2010 – vuoden se ja se :)

Vuosi 2010 jää sekä minulle että apukuskilleni muistoihin vuotena, jolloin kumpainenkin vietimme käsikirurgin suosituksesta hetken polkupyörätöntä elämää. Mapille kävi syyskuussa Tour de Helsingin aattona tapaturma, jossa mm. vasemman pikkusormen jänne leikkautui poikki, korjausprosessi on edelleen kesken; on vielä mahdollista, että käsi on kunnossa huhtikuun kevätleirille. Minulta taltattiin joulukuussa oikeasta kämmenestä yksi peukalon luu pois, jarrukäteni pitäisi olla kunnossa kesäkuuhun mennessä. Huomasimme, että on olemassa elämää ilman polkupyörää, mutta mitä elämää se sellainen on. Toisin sanoen: pyöräilen, olen siis olemassa.

Apukuskin leikkaus 2 osa 1

Tästä alkaa sitten loppuvuoden aivan pakollinen ”Vuoden 2010 plää plää plää” osio. Ja kaikki liittyy varmasti pyöräilyyn, vaikka ei ensilukemalta uskoisi 😉 Lopussa on tiivistelmä yhtenä kuvakollaasina.

Vuoden AAMIAINEN * breakfast, colazione* nautittiin Champs Élyséellä rauta-aidan katveessa heinäkuisena sunnuntaina, Tour de Francin päätöstä (monta tuntia) odotellessa. Kaksi naista, viiniä, juustoa ja leipää.

Vuoden JÄÄHYVÄISET *farewell* jätettiin samoissa kekkereissä Pariisissa. Lance Armstrong Farewell 2.0. Never give up!

Vuoden KAKKU *cake, torta* on on ehdottomasti Malagaviini-suklaakakku, jonka kehittelin (kateellisena kotona) kun apukuski ja Ruusu polkivat kevätleirillä Malagassa. Ohje löytyy TÄÄLTÄ. Kakkuun voi leipoa mitä tahansa punaviiniä, sen ei tarvitse olla Malagaa, ja paras kakkuviini on se, mitä kapissa sattuu olemaan.

Vuoden KASTIKE *sauce, salsa* löytyi sen sijaan gruusialaisen ravintolan alkupalalautaselta Tallinnassa, Päpsin kanssa tehdyn pyöräretken jälkeen. Kuvittelimme, että ”vodkalla ja pekonilla höystetty hapankaalipiiras” on piiras, jonka täyte on maustettu… no, lautasella oli piiras, sen päällä pari siansiivua ja lasissa raakaa vodkaa. Kastike 😉 Hups!

Vuoden KINKARE *hill, collina*on apukuskin kanssa käydyn kädenväännön jälkeen Monte Grappa, 24 km matkalla nousua 1472 m. Hänen mielestään se on Sierra Nevada. 30 km matkalla nousua 1743 m. Olen itsekäs. Ja toisaalta, appari kipusi Monte Grappalle kaksi kertaa.

Vuoden KIRJA *book, libro*on mikä tahansa niistä kirjoista, joita kuopus kuljetti ja luki pyöräreissulla Pyreneitten yli Bolognasta Firenzeen ja takaisin. Kyllä me autettiin ja annettiin kuljetusapua. Ei oltaisi muuten päästy perille.

Vuoden KORJAAMO *repair shop* on Tikkurilan ajomies, joka laittoi legendaarisen Orvokin kuntoon. Apukuski, jota varmasti jo hävetti viedä fillari korjaamoon, oli jo muutaman kerran varovasti ehdottanut Orvokin siirtymistä eläkkeelle. Niin kauan kuin minun työhuoneessani asustaa cervéloita ei Orvokin ylläpitoa kyseenalaisteta. Eikä sen jälkeenkään 😉

Vuoden KRIISI *crisis, crisi* kehkeytyi kesällä omalla terassillani, kun apukuski suihkutteli jotakin liuotinpesua fillarinsa osiin minun yrttiruukkuni vieressä Eivät pitäneet yrtit liuotinpesusta.

Vuoden OIVALLUS *idea, intelligenza*: Hidaskin liike vie eteenpäin.

Vuoden PIHVI *beefsteak, bistecca* on ilman muuta Alberto Contador, jota sain ihailla aidan takaa Pariisissa. Ei näyttänyt silloin kovin pilaantuneelta.

Vuoden PYÖRÄILIJÄ on 15-vuotias napolilainen Renato, joka polkee Buddy Bikellaan isänsä kanssa Napolinlahdella. * The CYCLIST of the year is 15 years old Renato from Naples, the boy who use to cycle with his father and Buddy Bike in the Gulf of Naples.*

Vuoden PYÖRÄTELINEN *bicycle stand* löytyi minun ja Päpsin syysretkeltä Como-järvelle, tosin Sveitsin puolelta, Chiasson kaupungista.

Vuoden PYÖRÄTIE *bicycle lane* on tiestysti Mannerheimintie Kriittisen pyöräretken aikana, kun se on muulta liikenteeltä suljettu.

Vuoden RENGASRIKKO *puncture* kävi jo keväällä apukuskille Cortinassa Passo Giaulla. Kova nousu, yksin, ylämäessä meni rengas. Yksi vararengas oli, vettä sateli ja ylhäällä lämpötila ei ollut hääppöinen. Ohi ajanut saksalainen auto tarjosi kyytiä…

Vuoden RUOKA *meal, pasto*. Tämä on paha, todella paha, sillä kävin kolme kertaa fillarireissulla Italiassa. Mutta jostakin syystä mieleen tulee ensimmäisenä Risotto tipico di Burano, Ristorante Riva Rosa, Burano/Venetsia.

Vuoden RUUSU *rose, rosa* tai oikeastaan ruusut kukkivat Hotelli il Cignon puutarhassa Firenzuolassa.

Vuoden SAIRAALA on Herttoniemen sairaala, jonka leikkaussaleissa käsikirurgit korjasivat apukuskin taka- ja minun etujarrukättä.

Vuoden VALOPILKKU on Kökän/CCH Metsäkarhut. Polkemisen ilo ja riemu junnujoukon palatessa ohjaajansa kanssa metsästä toista tuntia kestäneeltä lenkiltä on käsinkosketeltavaa.

Vuoden VARAS *thief, ladro* vei Bolognassa yhden Jerryn vuokrapyöristä, keskellä päivää 😦 Onneksi Vuoden vuokraamo Rental Bike Italy ajoi illaksi uuden fiilarin Venetsiasta Bolognaan ja matka jatkui.

Vuoden VARUSTE *accessory* on fillarimessuilta ostettu ortliebin etulaukku. Siinä kulkee kätevästi kartta, passi, lompakko, puhelin, järjestelmäkamera ja miniläppäri eli lähes kaikki, mitä kolmen viikon pyöräretkellä tarvitsee. Ja kuivana!

Vuoden VESISADE *rain, acquazzone* oli Helsingissä eräänä iltapäivänä, kun kuopus Linnanmäen Vekkulassa tehdyn työvuoron jälkeen lähti kotiin. Satoi kaatamalla. Siis todella kaatamalla. Muistatteko ne päivät, jolloin Helsinki tulvi? Nokkela pyöräilijä haki ravintolasta suuren jätesäkin, johon teki käden- ja päänaukon, ja pyöräili oranssina jättipallona kotiin.

Vuoden VÄRIT *colours, colore* oli Buranon saarella , jonne menimme laivalla, emme fillareilla. Koska olimme Venetsiassa tapaamassa leireileviä apukuskeja lasketaan sekin reissu puhtaaksi pyöräilytapahtumaksi. Buranon sävyjä on ainakin Viikon fillareissa 20, 21 ja 23.

Fillarivuosi 2010

Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin. Vuoden hotelli, vuoden juusto, vuoden kolari, vuoden mykkäkoulu, vuoden pizza, vuoden pummi, vuoden viini, … mutta parempi katsella jo eteen- kuin taaksepäin! Uuden vuoden aaton aattona saan ainakin kipsin ja todennäköisesti myös ompeleet pois kädestäni, mikäli langanpäät vielä kolomen viikon jälkeen löytyy. Orvokki täytyy herätellä talviunilta, sillä vaikka kädessä ei olisi vielä puristusvoimaa, uskon saavani sillä otteen ohjaustangosta, ja Orvokissa on jalkajarrut 🙂 Ja ehkäpä taas kuvaaminenkin sujuu!

* * * * *

Ups! Taisin nuolaista ennen kuin tipahti. Tänään kipsistä kuoriutui pieni ja surkastunut käsi, kätönen, jossa peukalo sojottaa kuin oksa. Ei liiku. Ei yhtään. Nauroimme kippurassa molemmat, terveydenhoitaja ja minä. Ei tällä kädellä tosiaan vielä vähään aikaan taida mitään tehdä. Ei pysy lusikka kädessä. Nyt alan ymmärtää, että se pitkä toipumisaika on pitkä.

Mainokset

2 responses to “Jäähyväiset fillarivuodelle 2010 – vuoden se ja se :)

  1. Hauska lista. Jospa sitä saisi itsekin jonkinlaista vuosiraporttia aikaiseksi.

  2. Apukuskin kuva on kamala 😀 mut lista on hauska. Jos lukisimme vähemmän pyöräretkillä, taakka olis huomattavasti kevyempi. Mutta eihän kirjoja voi jättää. Ensi kesänä mun pitää kuljettaa tarakalla myös Iittalan punkkulaseja, hmm….

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s