Hyvää isänpäivää – kypärä päässä

Kypärä päässä voi olla noloa, mutta joskus kovin viisasta 🙂 Näin muutaman uuden kuvan Napolin Supermiehistä Renatosta ja Gianluigista. Tuntuu aina niin mukavalta nähdä nuo kaksi kypäräpioneeria, vaikka kypärättömien ystäviensä keskellä.

Isä, poika ja kypärä

Joskus kypärä voi olla korvaamaton. En ole tainnut aiemmin kirjoittaa, että oman kotivara-Lancen mapin leuka on kerran korjattu titaanilla. Kaunis kiitos siitä kotikaupunkini Helsingin jollekin leukakirurgille. Nenästä alaspäin pahatkin avomurtumat on korjattavissa ja arvet iholla ovat vain elämän merkkejä. Mutta jos kallo rusahtaa rikki on enää aika vähän tehtävissä.

Eikä siinä kovaa vauhtia tarvita, kunnon kolarin onnistuu hyvin ajamaan kotikadulla, pyörätiellä, vaikka keskellä päivää.

Mietippä rauhallista sunnuntailenkkiä ystävän kanssa. Mukavaa jutteluvauhtia, 10 km tunnissa. Se ei ole juoksemista vaan hölkkäämistä. Tulisiko mieleen kokeilla juosta sitä vauhtia päin tienvieressä olevan kivitalon seinää?

10 km tuntivauhti on pyörällä niin hiljainen, että se on jo kesäkatuhimmailua. Mutta tärähdys alla olevaan asfalttiin olisi yhtä kova kuin juoksemalla siihen talon seinään.

”Noin kypärä ja vuosi”, kuvailee kulutusta Ruusu.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s