Pariisilainen päivä pyöräillen

Olen polkenut monissa eurooppalaisissa kaupungeissa, suurissa ja pienissä. Tee se itse -menetelmällä, eli tsygä alle, kartta taskuun ja jonnekin. Takataskussa aikaa ja rohkeutta ajaa harhaan 😉

Kesäkuussa 2010 poljin kolme viikkoa ristiin rastiinItaliaa kartan, kompassin ja opasteiden avulla. Heinäkuussa sai kartanluku hetkeksi riittää. Pariisin matkalla osallistuin ensimmäistä kertaa elämässäni opastetulle pyöräretkelle.

Matkavalmistelujen työnjako toimi siten, että ystäväni etsi hotellin, minä lennot ja pyöräretken. Tarjontaa oli hyvin, mutta pitkään viikonloppuun, johon sisältyi mm. Tour de Francen päätössunnuntai, ei mahtunut kuin yksi fillarireissu. Päivän polkaisu Monetin kotikylässä piti jättää tulevaisuuteen.

Varasin jo Suomesta fillarit Bike about Tours.com in kiertopyöräilylle. En tiennyt, ovatko reissut heinäkuussa yhtä täynnä kuin Eiffeltornin lippujono ja halusin varmistaa, että pääsemme polkemaan silloin kun haluamme. Miksi juuri tämä firma? Mainos toimi; lupasivat, että näemme perinnemonumenttien lisäksi mm. Jim Morrisonin talon, maailman kalleimman ravintolan, Pariisin keskustassa lymyävän luostarin, Pariisin parhaita graffiteja ja hyviä leipomoita. Back Streets 😉 in english.

Meeting Point

Kohtaamispaikka oli keskeisintä Pariisia, Notre Damen edessä (ainoan) ratsastajapatsaan alla. Siitä kävelimme Seinen yli kaupungintalon takana olevaan parkkihalliin, jossa on firman fillarit. Tässä on karttalinkki. Ei siis ongelmia löytää 🙂

Fillarit olivat jokaiselle kropalle sopivia kaupunkipyöriä, myös muutamia muita runkotyyppejä oli valittavissa. Satulassa istumiseen tottumattomiin vieraisiin oli varauduttu pukemalla jokaiseen satulaan mukava geelitäytteinen satulansuoja. Useimmat kaupunkipyöristä olivat saaneet runkoonsa oman, yksilöllisen nimen, mikä helpotti oman ajokin löytämistä kasasta pienten taukojen jälkeen. Minun ajokkini oli Pierre, ystäväni polki Matissella.

Pierre

Neljän tunnin matkan ainoa mäki oli heti alussa, kun polkaisimme ylös parkkihallin ajoliuskaa ja edelleen kohti Marais´in kaupunginosaa. Oppaanamme oli Nicole, joka kertoi olevansa, kuten moni muukin, muualta (oliko se Itävalta?) aikanaan hetkeksi Pariisiin tullut ja tänne sitten jäänyt, ja yhteinen kieli tietysti englanti. Joukkomme oli hyvin kansainvälinen, Intiasta ja Uudesta-Seelannista Yhdysvaltoihin.

Place des Square Louis XIII Vosges - taustalla Victor Hugon koti (museo)

Matka Pariisin ytimessä antoi meille sen minkä lupasi. Saimme polkea sivukatuja ja nähdä mm. Pariisin vanhimmat talot ja keskiajalta säilyneen kivitalon, jonka seinään oli juuttunut vuonna 1830 ammuttu kanuunan kuula. Piilossa keskellä Pariisia sijaitsevan luostarin, Victor Hugon & Jim Morrisonin asunnot (jälkimmäisestä, Rue Beautreillis 17, on poistettu muistolaatta sen aiheuttaneen melkoisen häiriön vuoksi), vanhaa kaupunginmuuria, Pariisin parhaan jäätelöpaikan, erään maailman kalleimmista ravintoloista La Tour l´Argent ´in. Ravintola on perustettu 1582, se mm. kasvattaa ankkansa omalla tilalla, ja syödessäsi ankkaa saa asiakas postikortin, jossa on kuva ateriasta elävänä… Ravintolan lippulaiva ei kuitenkaan ole sen keittiö vaan 400 000 pullon viinikellari, jonka valtava valikoima sisältää myös useita historiallisia viinejä. Tästä kiitos Claude Terrailille, joka keksi rakentaa miehitysvuosinavaleseinän; WIKIlinkki, viinilinkki . Ei sanut Adolf aivan kaikkea 😉

Toki poljimme myös keskeisten monumenttien kautta, kierros sopii siis yhtä lailla Pariisin ensikertalaisille kuin siellä useammin olleille.

Keskiaikaista Pariisia, yritetty ampua alas 1830 🙂

Jim Morrison asui täällä...

Pont de l´Archeveche - "Meitä ei mikään saa koskaan erottaa..."

Our Team & Musee du Louvre

Mikä sitten on Pariisin paras jäätelöpaikka? Olimme saaneet tekstiviestivihjeen ystäni puhelimeen edellisenäpäivänä ja suurina jäätelönystävinä tietysti testasimme Le Flore en L´Islen jo matkalla kohtaamispaikalle. Se kun sijaitsee aivan lähellä Notre Damea. Kesäkuussa kolme jäätelöviikkoa Italiassa viettäneenä odotukseni olivat korkealla, mutta ne täyttyivät. En osaa juuri nyt sanoin kuvata, mutta jäätelöannokseni makuharmonia oli… AH! Ja jäätelö sinänsä aivan ensiluokkaista! Pistäydyimme täällä vielä toistekin 😉

Kruununjalokivinä Malibussa marinoidut ananaspalat!

Retki kesti kokonaisuudessaan neljä tuntia, klo 15-19, pidimme matkan aikana pienen evästauon vaseman rannan kävelykaduilla. Reissun hinta oli 30 €. Bonuksena saimme sunnuntaille hyviä ehdotuksia Tourin päätöken katselupaikoiksi, sillä seurueessamme oli kymmenettä kertaa Tourin loppukiriä ja maaliintuloa katsomaan tullut herra. Jonka muuten tapasimme vielä Champs Elyseellä sunnuntaiaamuna kymmenen jälkeen… mutta siitä päivästä kirjoitan oman tarinan 😉

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s