Yrtit eivät pidä liuotinpesusta

Otsikossa se tuli jo sanottua. Yrtit eivät pidä liuotinpesusta. Ei, vaikka pullossa olisi ympäristömerkki ja liuos olisi biologisesti hajoavaa. Tai vesiliukoista.

Laitoin toukokuussa terassipuutarhani yrttimaalle persiljaa, basilikaa, oreganoa ja sitruunamelissaa, niitä kuluu keittiössä kiitettävästi. Kun fillaroin kesäkuun Italiassa olivat tyttäret ja ystäväni Päivi kastelleet ruukkutarhaa hyvin, heinäkuun alussa kotiin palatessa yrttini kukoistivat! Onneksi ehdin nauttia sadosta edes pari päivää, ennen kuin käsittämätön näivetys ruskisti ja kipristi kaikki kauniin vihreät lehdet.

Luulin, että se oli helle, ja esittelin kokoon kuivuneen miniyrttitarhani Serkulle, sille joka polkee Velodromilla ympyrää. Menetyksestä huolimatta olin ylpeä ja ihastunut siitä, mitä yhden päivän kuumuus saa aikaiseksi. Minua ei oikeastaan edes harmittanut, päätin että tämä olkoon minun uhrini auringolle ja tälle ihanalle kuumuudelle, jonka kuvittelin loppuvan viimeiseen päivään Mestressä.

Leikkasin persiljan, oreganon ja sitruunamelissan, ehkä ne vielä ehtisivät nousta uuteen uskoon. Basilika oli haudattava. Jäähyväisiä jättäessäni maistoin yhden nahistuneen sitruunamelissan lehden, ja tajusin. Ei hitto! Mistä tämä inhottava pistävä maku tulee?! Aivoni raksuttivat ja haukankatseeni kiersi pitkin pihaa. Siinä, siinä se on! Muistikuvia.

En muista enää huusinko ja harrastin rehellistä suoraa viestitää vai kykeninkö valitsemaan sen ikävämmän, jäätävämmän ja kipeämmän tyylin: ”Olet sitten puhdistanut fillareita minun yrttitarhani vieressä…”

Ei auta, vaikka se olisi ollut minun fillarini. Eikä auta muutenkaan. Emme koskaan saavuta yhteistä näkemystä siitä, oliko fillarivarikko laajentunut yrttimaalleni vai yrttini tunkeutuneet varikolle.

Tämä toistuu, taas, joskus, ehkä hyvinkin pian, jossakin muodossa. ”Ai minä luulin että se oli joku vanha rätti…” That´s life of cyclist 😉

Oreganon uusi elämä, vaihe "torso"

* * *

Sain tästä jutusta palautetta puolisoltani. Se kuului suurinpiirtein näin: ”Hyvä juttu, mutta olisit voinut laittaa myös sen xxx pullon nimen tai kuvan. Se on vielä siellä terassilla. Se on hyvää liuotinta.”

Mainokset

2 responses to “Yrtit eivät pidä liuotinpesusta

  1. Ei hemmetti, kun olit taas kiteyttänyt tämän jutun. Nauran täällä ihan hystteerikkona 😀

    • Mutta mieti, että tämä on minun oikeeta elämää eikä fiktiivistä kaunokirjallisuutta. (Myös) siksi tarvitsen sinua 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s