Lauantai 26.6. – Juhannuspàivà ja paluu Bolognaan

Tànààn oli kai sitten Juhannus. Tànà Juhannuksena paistoi aurinko, làmmintà oli yli + 30 astetta ja pienià sadekuurojakin tuli. Ja toki hetki ukkosen jyrinàà jostain kaukaa.

Tàydennysjoukot fillareineen matkustivat Firenzestà Bolognaan junalla, se kuului jo ennakkosuunnitelmaamme. Kai ne muutakin haluaa kuin kavuta kinkareita ylòs alas ja katsella maalaismaisemaa 😉 Junan lòytàminen Firenzen pààrautatieasemalta olikin sitten yllàttàvàn paha rasti. Varsinaista INFO-pistettà ei ollut, eikà aikatauluissa nàkynyt yhtààn Bolognaan menevàà paikallisjunaa – Venetsian pikajunat pysàhtyivàt kyllà Bolognassa, mutta niissà ei voi matkustaa fillarin kanssa. Ainoa keino selvittàà asia oli asettua tolkuttoman pitkààn jonoon ja tavoitella nopean lippuautomaatin sijasta lippua palvelutiskiltà.

Junaan 3056 Firenzestà...

Syy informaation puutteeseen selvisi lippuja ostettaessa. Paikallisjuna (regional) Bolognaan làhtee làheisestà Praton kaupungista, jossa pitàà vaihtaa junaa, ja niinpà yhteydet eivàt này Firenzen aikatauluissa. Kaksikko làhti fillareineen Firenzestà Pratoon, jossa oli 13 min vaihtoaikaa Prato-Bologna paikallisjunaan. Onnistuivat! Matkan hinta kahdelta matkustajalta pyòrineen oli € 15,70. Eivàtkà olleet ainoat pyòràmatkaajat.

Me etsimme tien 325 alkua samaisesta Pratosta, jossa toiset vaihtoivat junaa. Tien alku kaupungista joen ja junaradan vartta pitkin oli selkeà, mutta matka Firenzestà Seston kautta Pratoon pitkà ja mutkainen. Minà kun en ymmàrrà vielà kahden ajoviikon jàlkeen italialaista tapaa merkità teità, ja harhaan se polkee mapkin, vaikka on tààllà enemmàn ajellut. Paikat, joissa on moottoritie làhellà, ovat pahimpia. Moottoritie on merkitty kansainvàliseen tapaan vihreàllà, mutta sen alla on sitten liuta sinisià viittoja, jotka (minun mielestàni) ilman mitààn logiikkaa saattavat opastaa moottori- tai rinnakkaistielle. Lyhyt matka Pratoon oli lentokentàllà ja moottoritien rampeilla kàyntien jàlkeen niin pitkà, ettà jo Seston kaupungin kohdalla oli pidettàvà lounastauko. Taas kerra: hyvà ruoka, parempi mieli. Kaupan pihalla nàin loistavan esimerkin tavarankuljetuksesta pienellà polkupyòràllà. Iàkàs rouva saapui Jopon kokoisen pyòrànsà luo kàrryt tàynnà tavaraa, kaikki hentoihin muovikasseihin pakattuna. Kassi kassilta hàn pakkasi kaiken pyòràànsà ja làhti matkaan – taluttaen. Tuli mieleeni Orvokki ja toukokuiset pàivàt, kun kuljetin kuohuviinipulloja ylioppilasjuhliin 😉 Làmmòllà.

Pakkaamisen taito

Ready to go!

 Tie 325 Pratosta Bolognaan oli rauhallinen ja suhteellisen helppo polkea. Tànààn meillà oli nousuosuus Toscanaa ja Emilia Romagniaa erottavien kukkuloiden harjanteelle, huomenna olisi sitten laskua kohti Bolognaa. Pratossa aamupàivàn tolkuton helle muuttui sateeksi, ukkonenkin kuului jyrisevàn jossain ylhààllà. Puimme sadevaatteet, mutta loppujen lopuksi niissà ei tarvinnut polkea juuri tuntia kauempaa. Verniossa, jossa pidimme kahvi- ja jààtelòtauon, oli jo làmmin perjantai-ilta. Gelateriaa vastapààtà olevassa risteyksessà saimme taas tutkiskella tienviittojen merkillisyyksià. Samassa risteyksessà oli samaan suuntaa kaksi viittaa Bolognaan, molemmat tietà S 325. Toinen kertoi matkaksi 80 km, toinen 83 km. Erohan on mitàtòn, mutta MITEN tàmàn reitinvalinnan osoisi tehdà? Verniossa oli muuten Jerry’s bar, mutta sen ohi polkiessamme olimme jo kahvitauon pitàneet 😉

Pàivàn jààtelò, Vernio

Nestehukka on kummallinen ilmiò. Pààtimme pàivàn poljennan kinkareen huipulle Castiglionen dei Pèpoliin (n. 700 m) ja majoittauduimme ensimmàiseen vastaantulevaan Hotelliin, Albergo Pellicciariin. Minun oli hyvà olla, ei ollut nàlkà eikà jano eikà kuminauhat puristaneet 😉 Kuuma suihku oli suloinen, en olisi halunnut lopettaa sità, mutta kohuus kaikessa ja siirryin sànkyyn lakanoiden ja kaapissa olevan villahuovan alle. En halunnut làhteà syòmààn, luin kirjaa, minun oli edelleen hyvà olla mutta ihmettelin vilunvàristyksià, lisàsin vaatteita ja odotin pizzaa, jonka yksin ruokaileva map lupasi tullessaan tuoda. Ihmettelin, miten tààllà on niin kylmà… kunnes àlysin. Salakavalaa, kovin salakavalaa.

Castiglione dei Pèpoli

Tànààn pàivàmatka oli 69,1 km, kokonaismatkani Italiassa on nyt 774,8 km. Ja mapilla tietysti omat lenkkinsà…

Advertisements

One response to “Lauantai 26.6. – Juhannuspàivà ja paluu Bolognaan

  1. Vesi vanhin voitehista, myös sisäisesti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s