Keskiviikko 16.6. – Kohti Perugiaa

Tänä aamuna ei ikkunasta tulvahtanut erityisen aamulinnun ääni vaan joku hurmaava tuoksu! Sen täytyy olla pari kerrosta alempana, kadun tasolla kasvava valkokukkainen pensas.

Eikös tämä ole jasmiini?

Ajovaatteet eivät olleet kuivuneet yön aikana riittävästi joten jouduimme föönaamaan niitä päälle puettavaan kuntoon. Lämmin ja kostea on mukavampi kuin kylmä ja kostea. Ainoa puute tässä ihanassa hotellissa on tosiaan se, että sijaintinsa vuoksi, Duomoa vastapäätä, ei ikkunasta voinut liputtaa ajopaitoja ja alushousuja. Ulkoilma kyllä kuivaisi pyykin. Tänään suuntasimme kohti Perugiaa, Italian suklaakaupunkia. Tein hotellivarauksen jo etukäteen, sillä minulle sana ”maisematie” tarkoittaa myöhäistä perille tuloa, oli matka mikä oli. Ja hotelli on, heh, Etruscan Chocohotel 😉 Netistä löytää hyviä viimehetken tarjouksia, 69 € yö.

Lähtö Orvietosta oli huima, 5 km pelkkää laskua. Vastapainoksi seuraavat 10 km olivat yhtämittaista nousua, kunnes tie SS 79 bis alkoi polveilla vuoroin ylös ja alas. Kapuamisen välillä on hyvä saada antaa sykkeen laskea 🙂 Tie oli maisemiltaan aivan lumoava, kaiken sen hikoilun väärti.

Lago di Corbara

Viimeisellä 40 km ennen Perugiaa oli koko reissun ensimmäinen kerta, kun apukuskista oli ajon kannalta kunnolla ilo. Onhan siitä muuta iloa ja seuraa ollut joka päivä! Näyttää siltä, että vasta riittävän ”loivassa” kumpuilussa tai tasaisella osaan hyödyntää tiukan imun toisen takapyörässä.  Kinkareita kavutessa ja laskuissa on parempi, ettei muita ole liian lähellä 😉

Perugia, kunka ollakkaan, on kaunis muurien ympäröimä kivikaupunki kukkulalla. Portaita, paljon nuoria (opiskelukaupunki), TVllä varustettuja kahviloita ja ravintoloita… meneillään oli Espanjan peli. Perugian vanha keskusta rakentuu Corso Vannucci kàvelykadun ympàrille, nimensà leveà kaskuskatu on saanut paikalliselta kuvataiteiteilijalta Pietro Vannucilta. Kadun pohjoispààssà on Piazza IV Novembre aukio, jossa virvoitimme janoisia kehojamme.

Piazza IV Novebre, Perugia

Jalkapalloa Corso Vannuccilla, Perugia

Hotellissa olisi ollut tarjolla mielenkiintoinen viiden ruokalajin suklaaillallinen, mutta pyykin ja kylvyn jälkeen eivät jalkani toimineetkaan. Minun oli laitettava apukuski take away ruoan noutoon…

Rutiinit: pyykki, suihku ja...

... ja ruokaa.

Päivämatkaa kertyi tänään 95,1 km, kokonaismatka on nyt 265 km. Huomenna on sitten kai reissun pahin rasti, pitäisi päästä Apenniinien yli. Polkemalla, vetämällä, työntämällä, bussilla, taksilla?

Päivän jäätelö, Ponte, Tiberin rannalla

Mainokset

One response to “Keskiviikko 16.6. – Kohti Perugiaa

  1. Siis kohti herkkuja ja uusia ideoita kakkuihin talven varalle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s