13. Day: Those were the days…

Käymään vain tänne tultiin eikä olemaan”.

Duo Ruuselilla oli kevätleirin päätöksen aika. Kokemuksesta tiedän, miten kipeää se varmastui teki. Näin on käynyt joka kerta, kun kotiovesta yrittää mahtua sisään Mies, joka tuntee itsensä Suureksi Vapaaksi Polkupyöräilijäksi, ja sille täytyy aluksi kiinnittää mattopiiska ja imuri ilmastointiteipillä käteen. Kyllä se siitä sitten taas.

Nyt loppuivat siis ajot. Viimeisenä päivänä oli tarkoitus polkea motaria Fuengirolaan ja nousta sieltä vielä ajamattomalle tielle; tämä suunnitelma ei toteutunut, sillä tie 7053 oli remontissa. Niinpä pojat polkivat ilmeisesti tutuilla teillä, aamupäiväkahvi juotiin taas Mijaksessa. KARTTA ON TÄSSÄ.

Ruususen mittarin mukaan kumpaisellekin kertyi ajotunteja noin 85. Kuulostaako se järkevältä? No, olihan tuossa reissussa pinetä kalusteongelmaa, molemmilla vatsanhoitopäivä ja yksi virallinen lepo- & huoltopäivä. Huomenna tähän settiin tulee vielä reissun kootut plussat ja miinukset, sitten katse kohti Italiaa ja Dolomiitteja 🙂

”Those were the days my friend…”

Penkat kuin kotona Helsingissä, mutta tie näyttää kuivalta!?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s