3. päivä: Vlissingesta itään, Bredaan

Tälle päivälle oli yksi ainoa selvä ajatus ja tavoite: majapaikka pitäisi löytää hieman edellistä oltaa aikaisemmin. Kaikki muu oli pitkään epäselvää. Edellisenä iltana mietimme, lähdemmekö aamulla etelään kohti Belgiaa vai itään ja jatkamme Tour de Hollantia. Aamulla olimme molemman samaa mieltä, itään. Tämä on Tour de Hollande, tähän emme Belgiaa sekoita. Valitsimme itään vievän pyöräilyreitin LF 13.

Kun tavaraa on matkassa vähän saattaa toisinaan unohtaa että sitä on ollenkaan. Lähdimme jo varhain majapaikastamme ja odotimme 8:30 erään kaupan edessä sen aukeamista, jotta voisimme täydentää juoma- ja myslipatukkavarastoamme. Siinä odotellessa map mietti, mihin ihmeessä hän ne juomat laittaa… ja muisti, että hänen varustukseensa kuului musta Haltin reppu. Missä se on? Se oli jäänyt vuokrahuoneeseemme, johon ei onneksi vielä ollut pitkä matka takaisin. Huomattavasti hupaisampaa olisi ollut todeta sama illalla Bredassa.

Reitti LF 13 Vlissingestä/Middelburgista itään tuntui eilisen jälkeen maisemallisesti tylsältä. Toiseen suuntaan polkeminen voisi olla mielekkäämpää, sillä perillä odottaa Pohjanmeri, tähän suuntaan alkumatka oli todella vain siirtymätaivalta. Ensimmäisten tuntien aikana minulle selvisi, mistä niitä edullisia hollantilaisia vihnneksia tulee. Alue oli täynnä erilaisia vihannes-, hedelmä-  ja juuresviljelmiä. Maissia, sipuleita, perunoita, vehnää, päärynöitä, omenoita ym. ym.

Mistä niitä sipuleita oikein tulee?

Mistä niitä sipuleita oikein tulee?

Bergen op Zoomin jälkeen reitti poikkesi hetkeksi Belgian puolelle. Jos emme olisi sitä kartasta tienneet emme olisi varmaankaan edes asiaa huomanneet. Nyt osasimme valppaina bongata rajakadun, jonka jälkeen ainoastaan autojen rekisterikilvet näyttivät muuttuvan.

Rajakatu

Rajakatu

Bergen op Zoomin kohdalla reitti muuttui selvästi mielenkiintoisemmaksi, meitä kuljeteltiin mm. rehevien metsiköiden halki. Hollantilaisen pyörätien esimerkkiä en voi antaa, niitä mahtuu meidänkin yli 800 km matkamme varteen niin monenlaisia. Paremmin asiaa kuvastaa hollantilaisten suhtautuminen polkupyörään ajoneuvona. Seuraavaan kuvaan olen yrittänyt tiivistää tätä ajattelutapaa. Polkupyörä on ajoneuvo, jonka paikka on ajoradalla. Joskus sille on selvästi merkitty oma osa ajoradasta, joskus (käytännössä paljon!) on jopa erillisiä pyöräteitä. Nopeammin liikkuva ajoneuvo, oli se sitten auto tai toinen pyörä, tietysti huomioi ja väistää turvallisesti hitaammin liikkuvaa. Maalla tiet ovt usein kapeita, yhden kaistan levyisiä, mutta näillä ihan tavallisilla pelisäännöillä homma toimii. Kaupungeissa jalankulkijoiden ei tarvitse ahtautua vihreää odotellessa pyörätien ja ajoradan väliseen epämääräiseen alueeseen, vaan he ylittävät kerralla ajoradan, johon kuuluu sekä auto- että pyöräkaista. Näin myöskään pyöräteillä seisoskelevia jalankulkijoita ei yksinkertaisesti ole.

jossakin Bergen op Zoomin tai Roosendaalin lähettyvillä

jossakin Bergen op Zoomin tai Roosendaalin lähettyvillä

Iltapäivällä olimme saaneet niskaamme muutaman sadekuuron, ja Bredaan saapuessamme takanamme oli mustat sadepilvet. Niinpä map suuntasi ensimmäiseen sisääntulotien varrella näkyvään hotelliin kysymään sijaa majatalosta. Yövyimme **** hotelli Princeville Bredassa, tosin fillarimme saivat hieman heikompitasoisen majoituksen keittiön lukitulla pihamaalla. Vastaanoton tyttö ihasteli mastercardini Viivi ja Wagner kuvaa. Vielä ihastuneempi hän oli kuullessaan mistä kuvassa on kyse. – Todellakin, nainen ja sika! Valitettavasti en osannut kertoa, onko Viiviä ja wagneria käännetty muille kielille, hän saa selvittää sen itse.

Neljän tähden hotellissa oli vähintään neljän tähden ilmastointi; pyykki oli kuivaa jo aikaisin aamulla, ilman fööniä!

Suomi-sukat pitää olla puhtaan valkoiset!

Suomi-sukat pitää olla puhtaan valkoiset!

Nämä kansalliset merkit (sukat + tarakassa lippu) keksin lisätä Osmo Soininvaaran Fillarilla Nizzaan kirjan loppupohdinnan ansiosta. Niistä olikin toivottavaa hyötyä, ne saavat ihmiset tuleman herkemmin juttusille. Kun esimerkiksi odotin täällä Bredassa risteyksessä map:ia, joka oli tiedustelemassa hotellihuonetta, pysähtyi kanssani juttusille iäkäs, sähköpyörätuolilla liikkuva mies. Hän puhui vain hollantia, minä käytin lähinnä saksaa. Käsien avustamana kävimme pitkän keskustelun. Hän halusi tietää mm. mistä olen kotoisin, millä olen tullut Hollantiin, kenen kanssa liikun, missä olen ajellut ja mihin olen matkalla. Vaikka yhteistä kieltä ei ollut, sai hän vastaukseen kaikkiin kysymyksiinsä. Hollannissa näin muuten enemmän sähköpyörätuoleja kuin missään aiemmin. Miksi? Syitä on todennäköisesti monia, mutta varmasti polkupyöräilyä tukeva liikennekulttuuri tekee myös muille liikuntarajoitteisille ulkona liikkumisen helpommaksi. Suomalaisten pyöräteiden liuskat kun eivät aina kaltevaa tasoa muistuta 😉

Päivämatka 138,17 km (149 km kts. mittarin kalibrointi)

Kokonaismatka 359,50 km

Sää: Lämmintä, kuurosateita sen verran, että sain käyttää eilen ostamaani sadetakkia.

Päivän PLUSSA: Kuuma kylpy ajon jälkeen!

Päivän MIINUS: Kolme päivää ja neljä kaatumista nollavauhdista, aina vasen polvi kolhien 😦

Fillarien yöpaikka: Hotellin keitti”n lukittu piha.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s